Jichhax janq’u pulmón ukax walja jaqinakatakix llakisiñawa, kunatix sinti pulmón infecciones ukanakax janq’u pulmonar usunakaruw puriyaspa, ukat walja jaqinakaw jan yatipkiti kunas janq’u pulmón ukax ukxa.Ukhamajj ¿kuna sintomanakas janqʼo pulmonar utji?¿Qhawqha pachas janq’u pulmonar qullañax waliptañapatakix munasispa?
¿Kuna sintomanakas janq’u pulmonar utji?
1. Sintomas típicos: Aka usux juk’amp uñt’atawa disnea.Janq’u pulmón llamp’u usunïchi ukhaxa, disnea ukax wali ch’ama lurañ pachanw uñstaspa, ukatx yaqha pulmón usunakjamax janiw uñjatäkiti jan ukax jan waliw uñt’ayasi.Uka usux jukʼamp jilxattaski ukhaxa, samartʼasax samsuñax chʼamäspawa.
2. Yaqha uñacht’awinaka: Samsuña ch’amampi usutanakaxa waña chhuxriñchjasiña ukhamaraki qarjaña uñacht’ayapxarakispawa.Yaqhip usutanakax amparanakap taypinx ch’akhanak ch’allt’asipxarakispawa, yaqhipanakax sintomanakax utjarakispawa, sañäni, jan walt’awinakax taqpachanx jan walt’awinaka, jan lik’ïña ukat calentura ukanakaw utjarakispa.
- Ch’amäki uka sintomanaka: Janq’u pulmón usuxa Enfisema ukampi chikt’ata ukhaxa, usuta jaqixa samaña ch’amäspawa, pecho t’unjata ukhamaraki samaña jisk’akiwa kunapachatixa mä juk’a ch’amanchaski ukhaxa.Sinti jan walt’awinakanxa, arumanakax ikiñanxa, wilan saturación de oxígeno ukax wali jisk’achasispawa, ukat arteria pulmonares ukanakax jilxattaspawa, ukax ronquido ukat apnea ukanakan sintomanakaparuw puriyaspa.
Janq’u pulmon usutanakatakix kunayman uñacht’awinak uñjañasawa, kunjamatix wilan oxígeno ukat cuerpon temperaturapax k’umaräñasataki.Joytech ukax juk’ampiw jilxattaski termómetros electrónicos ukanakampi ukhamaraki termómetros infrarrojos multifunciones ukaxa juk’ampi suma apnaqañataki. Ukhamaraki , oxímetros de pulso de punta de dedos ukaxa utana apnaqañatakixa apañatakixa wali askiwa.
¿Qhawqha pachas janq’u pulmonar waliptañapatakix munasispa?
Janq’u pulmón ukax qullatäxasinx niya mä semananw waliptaspa.Pulmonan sinti inflamación ukax janq’u pulmón usunakaruw puriyaspa, ukat qawqha pachas waliptañatakix usutarux sistema inmunológico ukat qullañ tuqit dependeriwa.Ukaxa anti infección activo tratamiento ukatxa ch’amanchata apoyo nutricional ukampi luratarakiwa, ukaxa aksa tuqinxa juk’ata juk’ata niya mä semana ukjaruwa waliptani.Kunatix pulmón ukan lurawipax wali ch’amawa, Infección del tracto respiratorio superior ukax jasakiw utji.Samsuñas chʼamäki ukat samañ tuqit jan waltʼäwinakax utjki ukanakatakixa, ukham qullañax jukʼamp tiempow munasispa ukat chika phaxsi jan ukax mä phaxsis waliptañatakix munasispawa.