Dooktora
Yeroo baayʼee wantoota ilmaan namootaa uumamaan sodaatan fuuldura dhaabbachuu qabna
Lubbuu eeguuf
Sa'aatii waliin fiigi
Du'a waliin Qabsoo
Kanaaf
Yeroo hundumaa akkas jennee yaadna turre
Eegduu Jireenyaa
Darbee darbee kan bira darbamu
Akkasumas hiriyyoota
Akkasumas mucaa warraa
Uffata yaalaa ogeessaa ofirraa baasuu
Isaanis namoota idileedha
8.19 Guyyaa Hakiimota Chaayinaa
Gaaffilee hedduu qopheessinee jirra
Deebii hakiimotaa
Ogummaa kana irratti hubannoo haaraa nuuf kenneera
G: Akka doktoraatti 'label' baay'ee balleessuu barbaaddu maali?
Y: Ani qulqullaa’uu hin barbaadu, akka nama idileetti ummata biratti ilaalamuu filadha, hojii idilee hojjechaa. Dhukkuboonni hundi fayyuu hin danda'an, hakiimonnis fayyisaa miti, garuu dhukkubsataa hunda yaaluuf waan dandeenyu hunda ni goona.
G: Hojiin doktoraa dhiibbaa guddaa siif fida jettee yaaddaa?
Y: Dhiibbaan guddaan kan jiru yoo ta’u, dhukkubsattoonni balaa tasaa yeroo kamiyyuu balaa mudachuu danda’u. Yeroo hunda funyoo nageenya yaalaa cimsuu qabna. Haa ta’u malee yeroon darbaa deemuun sirba hojii kana kan baranne yoo ta’u, sirritti dhiibbaa kanatu daangaa ol aanaa akka cabsinu nu taasisa.
G: Ogummaa doktorummaa hordofuuf kaka’umsi kee maali?
Y: Akka ogeessa dahumsaatti, yeroon dha’annaa onnee daa’imaa cimaa dhaga’u hundatti gammachuun dhugaa natti dhaga’ama. Gammachuu fi miirrii haadha fi daa’ima nagaa fi fayyaa ta’ee arguun natti dhaga’amu kan wal hin fakkaanne yoo ta’u, akkasumas waanan yeroo hunda aangoo qabadhee fuulduratti tarkaanfachaa jirudha.
G: Hojii fi maatii akkamitti madaalta?
Y: Akka hojjetaa eegumsa fayyaa tokkootti yeroo baay’ee waan hundumaa madaaluu waanan hin dandeenyeef maatii koo irraa liqiin qaba. Akkasumas waggoota darban keessatti hubannoo fi deeggarsa nuuf godhaniif baay’een galateeffadha. Maatii koo wajjin yeroo dabarsuu fi caalaatti isaaniif hojjechuu qofaaf hamman dandaʼe carraaquu dandaʼa.
G: Namoonni baay’een haala fayyaa toora interneetii irratti barbaaduu amaleeffataniiru. 'wal'aansa toora interneetii irratti barbaaduun' amanamaadhaa?
Y: Odeeffannoo sobaa fi qabiyyeen saayinsii sobaa interneetii irratti hanqinni hin jiru, 'wal'aansa toora interneetii irratti barbaaduun' ammoo daandii amanamaa osoo hin taane, ba'aa xiinsammuu dabala. Yoo miira namaa hin tolle qabaatte ammallee hakiimota ogeeyyii fi meeshaalee qorannoof barbaachisan.
G: Doktooronni saayinsii jaallatamummaa hojjetan akkamitti ilaalta?
Y: Doktooronni dhibee fi balaa tasaa yaaluu qofa osoo hin taane, eegduu fayyaa ta’anii tajaajiluu qabu. Doktooronni ogeeyyii fi aangoo qaban kanneen saayinsii jaallachuu irratti hirmaatan dhukkubsattoonni odeeffannoo akka argatan karaalee amanamoo ta’an kan kennan yoo ta’u, kunis beekumsa saayinsii fayyaa babal’isuuf naannoo qulqulleessuu fi dubbisuu fi barreessuu fayyaa waliigalaa ummata guutuu fooyyessuuf mijataa dha.
Fayyaa fi fayyaa gaarii maatii irratti kan xiyyeeffate ta’aa dhufeera. Beekumsa fayyaa beekamaa fi meeshaaleen yaalaa mana keessaa adda addaa qopheessuu fi hojiirra oolchuun dhukkubsattoonni itti gaafatamummaa qaama ofii akka fudhatan qofa osoo hin taane, hakiimotaa fi dhukkubsattoonni waliin akka hirmaatan carraa ta’a.
Dur yeroo doktora bira deemnu haala fi miira keenya yeroo dhiyoo ykn yeroo ammaa qofa itti himna, kana irratti hundaa’uun hakiimonni qorannoo fi wal’aansa ni kennu turan. Meeshaaleen yaalaa mana keessaa jaallatamuun, dhiibbaan adda baasuu fi dhiibbaan hordoffii kana booda hakiimota qofa irratti kan daangeffame yoo ta’u, dhukkubsattoonni guyyaa guyyaan qaama isaanii mana keessatti hordofuu danda’u. Fakkeenyonni beekamoo ta’an kanneen akka ho’a safartuu elektirooniksii manaa, ho’a safartuu infrared manaa, safartuu dhiibbaa dhiigaa elektirooniksii manaa , safartuu guluukoosii dhiigaa elektirooniksii manaa fi kkf.
Hojjettoonni eegumsa fayyaa yeroo michoota kunuunsa fayyaa manaa kanneen akka meeshaalee yaalaa mana keessatti fayyadaman waliin hojjetan cimoo ta’u.
