Torban darberraa eegalee qorannoon asiidii niwuukilii dirqama waan hin turreef qondaaltonni fayyaa to'annoo COVID-19 laaffisan, kana jechuun warri naannoo kee jiran vaayirasichaan qabamuu fi dhiisuu isaanii hin beektu jechuudha.Namoonni ofumaan bakka uummanni itti baay'atutti haguuggii fuulaa uffachuuf deebi'u baay'achaa dhufeera.
Namoonni haguuggii fuulaa uffachuu malees qorichaafi meeshaalee yaalaa fayyaa isaaniif oolu kuufachuu jalqaban.Humna COVID-19 argineerra.Chaayinaan garee cimaa hojjetu yoo ta'u garuu ayyaana waggaa haaraa keenya dhufu kabajuuf nageenya keenya eeguu barbaanna kunis ayyaana waggaa guutuu keessaa isa dheeraa ta'e.
Ji'oota lamaan darban keessatti agarsiisa biyya alaa lama irratti hirmaannee agarsiistonni biyya alaa ykn keessummoonni muraasni haguuggii fuulaa akka uffatan hubanneerra.COVID-19 hammaataa xiqqaadha, akka yaada isaaniitti, dhukkubsattoonni baay’een isaanii dhukkuba sirna hargansuu gubbaa kan qaban yoo ta’u, mallattoolee ujummoo sirna hargansuu gadii caalaatti kan nama yaaddessu miti.Akkasumas dhukkubsattoota oksijiinii barbaadan, dhiigni guddaan akka dhangala’u ykn dhiigni sammuu keessatti dhangala’u hin argan.
Haa ta'u malee dhukkubsattoota dhukkuba yeroo dheeraa kan akka dhiibbaa dhiigaa , eegumsi dhuunfaa fayyaa isaaniif baayyee barbaachisaa dha.Ho'i qaamaa mallattoo barbaachisaa COVID-19 waan ta'eef hordoffiin ho’a qaamaa yeroo qorraan ykn infuleenzaa si mudatu taasifamuu qaba.
Akka haadha daa'imman xixiqqoo lama qabdu tokkootti, anaa fi maatii kootiif yoo xiqqaate, safartuu salphaa nutis ta'e namoota biroo eeguuf gargaaru waan ta'eef, haguuggii fuulaa gochuu itti fufa.Ani nan filadha safartuu ho'a mormaa kan ibsaa duubaa ykn bluetooth qabu .Sababni isaas yeroo daa’immanii fi daa’imman xixiqqoo safaran rakkoo safartuu mormii boo’ichaatiin dhufu haala bu’a qabeessa ta’een hambisuu waan danda’uuf halkan dubbisuuf salphaa ta’a.Akkasumas an qopheessa ho’a safartuu elektirooniksii ykn ho’a gurraa kan ibsaa duubaa qabu bu’aa kanaaf sirrii ta’uu isaa mirkaneessuuf.
