Guyyaa IDD-Tapha Murteessaa: Hojii Taayirooyidii, Fayyaa Onnee fi Ujummoolee Dhiigaa, fi Dhiibbaa Dhiigaa

Dhibeen Hanqina Ayoodinii (IDD) maali?

Dhibeen hanqina ayoodinii (IDD) jechuun rakkoolee fayyaa adda addaa yeroo dheeraaf ayoodiinii gahaa ta’e fudhachuu dhabuun dhufu jechuudha. Ayoodiniin hormoonii taayirooyidii oomishuuf elementii murteessaa waan ta’eef, qaamni ayoodinii yeroo dhabdu hormoonota taayirooyidii gahaa uumuu waan hin dandeenyeef dhimmoota fayyaa adda addaa fida.

Dhiibbaa IDD Qaama Namaa Irratti Qabu

IDDn fayyaa namaa irratti dhiibbaa guddaa qabaachuu danda’a. Bu’aa baay’ee mul’atu keessaa tokko goiter, guddina ujummoo taayirooyidii ti. Haala cimaa ta’een IDDn dhibee taayirooyidii gadi bu’uu fiduu danda’a, kunis dadhabbiin, ulfaatina qaamaa dabaluu fi jeequmsa meetaabolii birootiin kan beekamudha. Keessattuu daa’imman haadholii yeroo ulfaa hanqina ayoodinii cimaa qaban irraa dhalatan irrattis rakkoon sammuu yaaddoodha.

Dhiibbaa Hanqinni Ayoodinii Fayyaa Onnee fi Ujummoolee Dhiigaa Irratti Qabu fi Dhiibbaa Dhiigaa

Hanqinni ayoodiinii dhiibbaa hojii taayirooyidii irratti qabuun al-kallattiin fayyaa onnee fi ujummoolee dhiigaa fi dhiibbaa dhiigaa irratti dhiibbaa uumuu danda’a. Hormooniin taayirooyidii dha’annaa onnee fi hojii ujummoo dhiigaa dabalatee meetaabolii to’achuu keessatti gahee murteessaa qabu. Sababa IDDn hammi ayoodinii gahaa ta’uu dhabuu isaatiin oomishni hormoonii taayirooyidii hir’ata, kunis gara dhibee taayirooyidii gadi aanaatti geessuu danda’a. Madaalliin hojii taayirooyidii kun homeostasis onnee fi ujummoolee dhiigaa jeequu danda’a, kunis guddina dhiibbaa dhiigaa keessatti gumaacha qaba.Kanaaf, sababa hanqina ayoodiniitiin hojiin taayirooyidii jeequun rakkoolee onnee fi ujummoolee dhiigaa kanneen akka sirba onnee sirrii hin taanee fi dhiibbaa dhiigaa uumuuf gumaachuu danda’a.

Dhiibbaan dhiigaa dhukkuba onnee fi ujummoolee dhiigaa kanneen akka dhukkuba onnee fi dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu dabalatee balaa guddaa qaba. Uummata IDDn miidhaman, bakka hojiin taayirooyidii balaadhaaf saaxilametti, carraan dhiibbaa dhiigaa dabaluu danda’a. Kanaafuu, dhiibbaa dhiigaa hordofuun namoota dhuunfaa IDD qaban irratti dhiibbaa dhiigaa hatattamaan adda baasuu fi to’achuuf dirqama ta’a.

IDD fi Dhiibbaa Dhiigaa Tarsiimoo Fayyaa Bal’aa Ta’een Furuu

jechuun

IDD ittisuuf tattaaffiin taasifamu hordoffii fi bulchiinsa dhiibbaa dhiigaa tumaalee of keessatti qabachuu qaba. Sagantaan fayyaa ittisa IDD irratti xiyyeeffate akka qaama sakatta’iinsa fayyaa idileetti qorannoo dhiibbaa dhiigaa of keessatti hammachuu danda’a. Dabalataanis, hariiroo IDD, fayyaa taayirooyidii fi dhiibbaa dhiigaa gidduu jiru irratti hubannoo uumuun namoota dhuunfaa yeroon yaala fayyaa akka barbaadanii fi jireenya fayya qabeessa ta’e akka fudhatan humna isaaniif kennuu danda’a.

IDD Itti Loluuf Tattaaffii Taasifamu

Erga 'China 2000 Elimination of IDD Target Mobilization Meeting' bara 1993 Mana Maree Mootummaatiin waamamee as, Chaayinaa keessatti IDD furuuf tattaaffiin walitti hidhame taasifameera. Caamsaan 15 Guyyaa Ittisa Dhibee Hanqina Ayoodinii Biyyaalessaa jedhamee kan moggaafame yoo ta’u, kunis hubannoo uumuu fi tarkaanfiiwwan ittisaa hojiirra oolchuuf tattaaffii itti fufiinsa qabu kan agarsiisudha. Sagantaa dabalata ayoodinii hojiirra oolchuu, fayyadama soogidda ayoodinii guddisuu, fi barbaachisummaa ayoodiinii fayyaa eeguu keessatti qabu ummata barsiisuu keessatti qindoominni dhaabbilee mootummaa adda addaa, abbootii taayitaa fayyaa, fi waldaalee industirii gidduutti murteessaa ta’ee jira.

Xumura irratti, IDDn rakkoo taayirooyidii fi rakkoolee onnee fi ujummoolee dhiigaa mudachuu danda’an dabalatee balaa fayyaa guddaa fida. Dabalata ayoodinii fi barnoota ummataa irratti tattaaffii itti fufiinsa qabuun biyyoonni dhiibbaa hanqina ayoodinii salphisuu fi fayyaa waliigalaa ummataa fooyyessuu danda’u.