Dhukkubni saree dhukkuba baay’ee hin mul’anne kan vaayirasii sareetiin dhufudha. Vaayirasiin saree gosa orthopoxvirus poxviridae keessaa tokko. Ortopoxvirus vaayirasii busaa (busaa fidu), vaayirasii busaa (talaallii busaaf kan oolu) fi vaayirasii busaa of keessatti qabata.
Dhukkubni saree jalqaba bara 1958tti kan argame yoo ta'u, yeroo dhukkubni akka busaa lama saree qorannoof guddifaman irratti waan dho'eef 'busaa' jedhamee moggaafame. Bara 1970tti, Rippabilikni Dimookiraatawaa Koongoo (DRC) yeroo dhukkubni busaa ciminaan dhabamsiifamutti, yeroo jalqabaaf dhukkuba busaa namaatiin qabame galmeessite. Ergasii as dhukkubni saree ummata biyyoota giddugaleessaa fi Dhiha Afrikaa biroo hedduu keessatti mul’ateera: Kaameeruun, Rippabiliika Giddugaleessa Afrikaa, Kooteedivuwaar, Rippabiliika Dimookiraatawaa Koongoo, Gaaboon, Laayibeeriyaa, Naayijeeriyaa, Rippabiliika Koongoo fi Seeraaliyoon. Infeekshiniin irra caalaan isaa Rippabiliika Dimookiraatawaa Koongoo keessatti mul'ata.
Dhukkubni saree namaa Afrikaa alatti kan mul’atu yoo ta’u, Ameerikaa, Israa’el, Singaapoor fi Yunaayitid Kingidam keessatti kan qabaman dabalatee imala idil-addunyaa ykn bineensota biyya alaatii galfaman waliin kan walqabatudha.
Eessaa dhufa? jaldeessa?
Lakki !
'Maqaan kun dhugumatti xiqqoo maqaa dogoggoraati,' jedhe Rimoin. Tarii 'rodent pox' jedhamuu qaba ta'a.
Giddu-galli To'annoo fi Ittisa Dhukkubaa Ameerikaa marsariitii isaa irratti akka beeksisetti, maqaan 'monkeypox' jedhu bara 1958 yeroo jalqabaaf dhukkuba kanaan qabamee galmaa'e irraa kan dhufe yoo ta'u, yeroo sanatti baay'ina saree qorannoof kunuunfame keessatti weerarri lama ture.
Garuu sareewwan baattuu ijoo miti. Kanaa mannaa, vaayirasichi qamalee, kangaroo, dormoosii ykn hantuuta biroo keessatti itti fufuu danda’a.
Keessummeessituu uumamaa dhukkuba saree hanga ammaatti hin beekamu. Haa ta'u malee, hantuutni Afrikaa fi priimeetonni nama hin taane (kan akka saree) vaayirasii qabatanii nama faaluu danda'u.
Covid-19 kan baay'ee daddarbaa ta'e irraa adda ta'ee, yeroo baay'ee dhukkubni saree namoota biratti babal'achuun salphaa miti.
Namoonni yeroo walitti dhiyeenyaan wal qunnaman, dhukkubni saree karaa copha sirna hargansuu gurguddaatiin babal’ata; Madaa gogaa ykn dhangala’aa qaamaa waliin kallattiin wal qunnamuu; Yookaan al-kallattiin karaa uffata ykn siree faalame.
Namoonni dhukkuba sareetiin qabaman baay'een isaanii mallattoolee akka infuleenzaa salphaa kan akka ho’a qaamaa fi dhukkubbii dugdaa, akkasumas dhangala’aan torban lamaa hanga afuriitti ofumaan badu.
Akka Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa jedhutti lakkoofsi namoota dhukkuba sareetiin du’anii %1 hanga %10 gidduutti argama ..
Infeekshinii vaayirasii busaa ittisuuf tarkaanfiiwwan adda addaa fudhatamuu danda'u :
1. Beeylada vaayirasicha qabachuu danda'an (beeylada dhukkubsatan ykn naannoo sareetti du'anii argaman dabalatee) waliin wal qunnamuu irraa of qusachuu.
2. Meeshaa bineensota dhukkubsatan waliin wal qunnamu kamiyyuu kan akka siree waliin wal qunnamuu irraa of qusadhaa.
3. Dhukkubsattoota vaayirasichaan qabaman namoota biroo balaa dhukkuba kanaan qabamuu danda’an irraa adda baasuu.
4. Bineensota dhukkuba kanaan qabaman ykn nama waliin erga wal qunnaman booda qulqullina harkaa gaarii eeggachuu. Fakkeenyaaf, harka keenya bishaanii fi saamunaadhaan dhiqachuu ykn alkoolii irratti hundaa’e kan harka qulqulleessu fayyadamuu.
5. Yeroo dhukkubsattoota kunuunsinu meeshaalee ittisa dhuunfaa fayyadamuu.
Qorichootni farra vaayirasii mana keessaa beekamoo ta’an vaayirasii busaa (monkeypox) ajjeesuu danda’u.
Kana keessatti akka of eeggannoo gootan abdii qabna
