Monkeypox dhukkuba baay'ee hin mul'anne yoo ta'u, infekshinii vaayirasii Monkeypox jedhamudha. Vaayirasiin monkeypox kan gosa orthopoxvirus Poxviridae ti. Vaayirasiin orthopox vaayirasii busaa (rummoo fidu), vaayirasii lowpox (talaallii busaatiin kan oolu) fi vaayirasii cowpox of keessaa qaba.
MonkeyPox jalqaba bara 1958tti kan argame yoo ta'u, yeroo dhukkubni akka pox lama sareewwan qorannoof ka'an keessatti ka'an, kanaaf 'MonkeyPox' jedhamee moggaafame. Bara 1970tti, Rippabilikni Dimookiraatawaa Koongoo (DDC) yeroo busaa cimsitee dhabamsiisuutti dhimma saree namaa isa jalqabaa galmeesse. Ergasii, Monkeypox biyyoota Afrikaa Giddugaleessaa fi Dhihaa hedduu keessatti baay’ina ummataa keessatti gabaafameera: Kaameeruun, Rippabiliika Giddugaleessa Afrikaa, C ô te d’Ivoire, Rippabiliika Dimookiraatawaa Koongoo, Gaaboon, Laayibeeriyaa, Naayijeeriyaa, Rippabiliika Koongoo fi Seeraa Liyoon. Infeekshiniin irra caalaan Rippabiliika Dimookiraatawaa Koongoo keessatti mul’ata.
Dhimmi saree namaa Afrikaan alatti kan uumamu yoo ta’u, namoota Ameerikaa, Israa’el, Singaapoor fi Yunaayitid Kingidam keessatti argaman dabalatee imala idil-addunyaa ykn bineensota biyya alaatii galan waliin kan walqabatani dha.
Eessaa dhufa? jaldeessa?
Lakki !
'Maqaan kun dhugumatti maqaa dogoggoraati,' jedhe Rimoon. Tarii 'Rodent Pox' jedhamee waamamuu qaba.
Giddu-galli To'annoo fi Ittisa Dhukkubaa Ameerikaa marsariitii isaa irratti akka jedhetti maqaan 'MonkeyPox' jedhu bara 1958tti, yeroo kanatti, yeroo weeraradhaaf kunuunfame keessatti weerarri lama ture, haala dhukkuba kanaa isa jalqabaa irraa kan dhufedha.
Garuu sareen geejjiba ijoo miti. Kanaa mannaa, vaayirasichi qamalee, kangaroo, dormii ykn hantuuta biroo keessatti itti fufuu dandaʼa.
Keessummeessituu uumamaa Monkeypox ammallee hin beekamu. Haa ta’u malee, hantuuta Afrikaa fi priimeetota namaa hin taane (kan akka saree) vaayirasii baatanii nama faaluu danda’u.
Covid-19, kan baay’ee namatti daddarbu, Monkeypox yeroo baay’ee namoota gidduutti babal’achuun salphaa miti.
Namoonni yeroo walitti dhiyeenyaan wal qunnaman, MonkeyPox karaa copha sirna hargansuu guddaa keessa babal’ata; Madaa gogaa ykn dhangala’aa qaamaa wajjin kallattiin wal qunnamuu; ykn al-kallattiin uffata faalame ykn sireetiin.
Namoonni monkeypox tiin qabaman baay’een isaanii mallattoolee akka dhukkuba infuleenzaa salphaa qaban, kan akka . Dhukkubbii ho'aa fi dugdaa, akkasumas torban lamaa hanga afuriitti ofumaan baduu.
Akka Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa jedhutti, qoodni namoota Monkeypox irraa du’an %1 hanga %10 gidduutti argama ..
Infeekshinii vaayirasii monkeypox ittisuuf tarkaanfiiwwan adda addaa fudhatamuu danda’u :
1. Beeylada vaayirasicha baachuu danda’an (bineensota dhukkubsatan ykn naannoo Monkeypox keessatti du’an dabalatee) wal qunnamuu irraa fagaadhaa.
2. Meeshaa bineensota dhukkubsatan kan akka siree wajjin wal qunnamu kamiyyuu waliin wal qunnamuu irraa of qusachuu.
3. Dhukkubsattoota dhukkuba kanaan qabaman namoota dhukkuba kanaan qabamuu danda’an irraa adda baasuu.
4. Bineensota ykn nama dhukkuba kanaan qabaman waliin erga wal qunnamanii booda qulqullina harkaa gaarii eeguu. Fakkeenyaaf, harka keessan saamunaa fi bishaaniin dhiqadhaa ykn alkoolii irratti hundaa’uun harkaan itti fayyadamaa.
5. Yeroo dhukkubsattoota kunuunsan meeshaalee ittisa dhuunfaa fayyadamuu.
Farra-dureen manaa barame vaayirasii monkeypox ajjeessuu danda’a.
Kana keessatti akka of eeggattan abdii qabna .
