Niya sapa pä jilïr estadounidenses ukanakat mayniw —niya 47%— uka usump uñt’atawa wilan presión alta (jan ukax hipertensión), Centros de Control y Prevención de Enfermedades (CDC) de Estados Unidos ukanakax chiqaparuw qhanañchapxi. Uka estadísticax uka usux wali uñt’atäkaspas ukhamaw uñjasispa, janiw jach’a jan walt’äwikiti, ukampis ukax chiqaw sañat jayakiwa.
Wila presión alta ukax jaqirux chuyma usu, chuyma usu, accidente cerebrovascular ukat cognitivo jan walt’awinakaruw puriyi. Ukat, kunatix presión alta ukax walja kutiw jan kuna sintomanakampi uñacht'ayasi, mä jach'a evento cardíaco ukar puriñkama, ukax yaqhip pachax 'silencio killer' satawa. Chiqansa, walja jaqinakaw wilax presión alta usunïpxatapsa yatipkiti, jukʼampirus sapa maraw nayrïr qullañ utar visittʼapki ukhakiw uñakipapxi.
Kunas kunasa, CDC ukax uñjiwa, 24% ukhakiw wila masinakax presión alta ukanipxi, jupanakax usupax 'controla.' Ukatakix yaqha aruw 'hipertensión resistente,' ukat ukax sañ muniw mä jaqix presión arterial 140/90 mmHg ukjat juk'ampiruw manti, walja qullanakampi (kimsakama) qullatäkchisa, yant'añataki ukat wilax jisk'achañataki. Doctoranakax mä qullampiw qalltañatakix yant’apxi, ukatx kimsan listapanx irnaqapxi, mä usutarux wilapax jan jayskchi ukhaxa.
Kunjamakitix wila masinakax wali uñt'atawa —ukatx wali uñt'atawa 'jan controlata'—yatxatirinakax mä misión ukankapxiw juk'amp k'ari razonanak jikxatañataki kunatix wila masinakax utji, wila masinakax juk'amp suma manq'añanaka ukat juk'ampinaka.
Qhipa jikxatawix espacio hipertensión ukanx chiqpachanx kunjams sistémica uka usux uk uñacht’ayi: Universidad de Toledo, Ohio ukan machaq yatxatäwipax niyaw revista Experimental Biology ukan uñt’ayasini, ukax uñacht’ayiwa, jiwasan bacterias intestinales ukanakax qhanañcht’aspawa kunats qullañax yaqhip jaqinakatakix jan askïki, ukat 76% ukanakax hipertensión resistente ukanipxi.
Niy kipka: K’umara Alta Presión Sangre Manq’añanaka Qalltirinakataki
Janiw mediación ukakikiti, ukax microbioma ukan jan walt’ayatawa, ukhamaraki. Mä yatxatäwix septiembre phaxsin 2021 maran Journal of Hypertension ukanx jikxatasiwayi, mä jach’a, kunayman población de bacterias intestinales ukanakax janïr hipertensión ukax utjkipanx jark’aqasiñatakiw yanapt’aspa.
'Microbiota intestinal ukan ch'amanïtapatxa, sapa mayniw mayj mayja. Aka general remarca composición microbiana tuqitx inas jan taqinitak askïkchixa, janipuniw yatiñax jan walt'aykiti,' Dr. Yang jupax tukuyi.
Juk’ampi yatxatañataki,uñt’apxañani www.sejoygroup.com ukan uñt’ayata




