Qorannoon akka agarsiisutti tamboo xuuxuun dhiibbaa dhiigaa irratti dhiibbaa guddaa qaba. Tamboo xuuxuun dhiibbaa dhiigaa fiduu danda’a. Erga sigaaraa xuuxan booda dha'annaan onnee daqiiqaa tokkotti dachaa 5 hanga 20 kan dabalu yoo ta'u, dhiibbaan dhiigaa sistoolikii ammoo mmHg 10 hanga 25 dabalaa deema.
Dhukkubsattoota dhiibbaa dhiigaa hin yaalamne irratti dhiibbaan dhiigaa sistoolikii fi diyaastoolikii namoota tamboo hin xuuxne caalaa sa’aatii 24 ol kan ta’u yoo ta’u, keessumaa dhiibbaan dhiigaa halkanii kan namoota tamboo hin xuuxne caalaa haalaan olka’aa yoo ta’u, dhiibbaan dhiigaa halkanii olka’uun isaa kallattiin dhiibbaa dhiigaa veentireetara bitaa wajjin kan walqabatu yoo ta’u, jechuunis tamboo xuuxuun dhiibbaa dhiigaa dabaluu fi dhiibbaa hamaa onnee irratti fida.
Sababni isaas tamboo fi shaayiin nikootiinii, nikootiinii jedhamuunis beekamu, kan narvii giddu galeessaa fi narvii mararfannaa kakaasuun dha'annaa onnee saffisiisuu danda'u of keessaa qaba. Kanuma waliin ujummoon adreenaalii katekolaamiinii baay’ee akka gadi lakkifamus ni kakaasa, kunis arteriyooliin akka walitti qabamu taasisa, kunis dhiibbaan dhiigaa akka dabalu taasisa. Nikotiiniin fudhatoota keemikaalaa ujummoo dhiigaa keessatti argaman kakaasuun dhiibbaa dhiigaa akka dabalu gochuus ni danda’a.
Namoonni dhiibbaa dhiigaa qaban tamboo xuuxuu yoo itti fufan miidhaa guddaa geessisa. Tamboo xuuxuun kallattiin miidhaa ujummoolee dhiigaa geessisuu waan danda’uuf, kunniin qorannoo kilinikaa irratti ifatti mirkanaa’aniiru. Tamboo xuuxuun sababa nikootiinii, tar fi qaamolee miidhaa geessisan biroo tamboo keessatti argamaniin arterial intima ni fida, jechuunis arterial intima keessatti miidhaa ni jiraata. Miidhaa arterial intima waliin, atherosclerotic plaque ni uuma. Erga madaan babal’ate walitti fufiinsaan uumamee booda, ujummoo dhiigaa idilee irratti dhiibbaa ni qabaata. Dhukkubsataan dhiibbaa dhiigaa yoo qabaatee fi amala tamboo xuuxuu yoo qabaate, guddina dhibee atherosclerosis ni saffisiisa.
Tamboo xuuxuu fi dhiibbaan dhiigaa lamaan isaanii iyyuu dhukkuboota onnee fi ujummoolee dhiigaa sammuuf sababoota balaa barbaachisoodha. Erga atherosclerotic plaque guddate booda, vascular stenosis baay’ee ifa ta’a, kunis dhiyeessiin dhiigaa qaamolee walgitan gahaa ta’uu dhabuu fida. Miidhaan guddaan pilaakii ateerooskileerootikii yoo ta’u, kunis pilaakii tasgabbaa’aa hin taane akka kufuuf sababa ta’uu danda’a, kunis taateewwan thrombotic acute, kan akka cerebral infarction fi myocardial infarction fiduu danda’a. Tamboo xuuxuun dhiibbaa dhiigaa irrattis dhiibbaa ni qabaata, sababiin isaas boqonnaa fi dhiphina ujummoo dhiigaa irratti dhiibbaa qaba, dhiibbaa dhiigaa to'achuun rakkisaa ta'a, dhiibbaan dhiigaa illee akka malee akka dabalu taasisa. Kanaaf dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa fi tamboo xuuxan tamboo xuuxuu dhiisuuf yaaluun akka qaban yaadni dhiyaata.
Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa waggaa waggaan Caamsaa 31 guyyaa tamboo hin xuuxne addunyaa irratti akka moggaafamu kan murteesse yoo ta'u, Chaayinaanis guyyaa kana akka guyyaa Chaayinaan tamboo hin xuuxneetti ilaalti. Guyyaan tamboo xuuxuu dhiisuu kun, tamboo xuuxuun fayyaa irratti miidhaa akka qabu addunyaa yaadachiisuuf, warri tamboo xuuxan addunyaa guutuutti tamboo xuuxuu akka dhiisan waamicha gochuu, akkasumas oomishtoonni tamboo, gurgurtoonni fi hawaasni addunyaa guutuun duula farra tamboo xuuxuu irratti hirmaachuun naannoo tamboo irraa bilisa ta'e dhala namaaf akka uumuuf waamicha dhiyeessuudha.
Gidduu kana xiyyeeffannoo guddaa kennuu qabna hordoffii dhiibbaa dhiigaa jireenya keenya guyyaa guyyaa keessatti. Amma meeshaaleen yaalaa mana keessaa hedduun dizaayinii salphaa fi itti fayyadama salphaa qaban suuta suutaan maatii kumaatamaan lakkaa’aman keessa seenaa jiru. Qorannoo dhiibbaa dhiigaa dijitaalaa mana keessaa fayyaa keessan kunuunsuuf filannoo fooyya’aa siif ta’a.
