To'annoo Dhiibbaa Dhiigaa Bu'a qabeessa Ta'een Balaa Arteriosclerosis Hir'isuu

Akkaataan jireenyaa guddachaa dhufuun dhiibbaan dhiigaa baay’achaa dhufeera. Chaayinaa keessatti namoota dhuunfaa umuriin isaanii waggaa 35 fi isaa ol ta’an keessaa %30 ol dhiibbaa dhiigaa qabu. Ga’eessonni umrii giddu galeessaa fi umuriin isaanii guddaa ta’e, namoonni furdina garmalee qabaniifi maatiin isaanii seenaa dhukkuba onnee fi ujummoolee dhiigaa qaban balaa guddaadhaaf saaxilamu. Dhiibbaan dhiigaa dhibee arteriosclerosis wajjin walitti hidhata guddaa qaba. Dhiibbaa dhiigaa sirnaan to’achuu fi dafanii gidduu seenuun balaa kana salphisuuf gargaaruu danda’a, kunis fayyaa onnee fi ujummoolee dhiigaa waliigalaa keessatti gumaacha qaba.

Walitti dhufeenya Dhiibbaa Dhiigaa fi Arteriosclerosis Gidduu Jiru

Dhiibbaan dhiigaa guddina dhiigaa arteriosclerosis keessatti waan ijoodha. Dhiibbaan dhiigaa itti fufiinsaan olka’uun ujummoo dhiigaa irratti dhiibbaa walitti fufiinsa qabu kan geessisu yoo ta’u, kunis miidhaa ujummoo dhiigaa, kuufama pilaakii fi arteriin akka jabaatu taasisa, kunis hojii onnee miidhuu danda’a.

1. Miidhaa Ujummoolee Ujummoolee dhiigaa: Dhiibbaan dhiigaa yeroo dheeraaf turu endothelium dadhabsiisa, dallaa ujummoo dhiigaa furdachuu fi saaxilamummaan pilaakii walitti qabamuu akka dabalu taasisa.

2. Uumamuu Plaak fi Dhiphina Arterial: Yeroo booda kuufamni plaque dhangala’aa dhiigaa daangessuu, carraa rakkoolee onnee fi ujummoolee dhiigaa ol kaasa.

3. Bu’aa Kilinika: Yeroo dheeraaf arteriyoosclerosis haalawwan ciccimoo kanneen akka dhukkuba onnee fi dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu fiduu danda’a. Qorannoon akka agarsiisutti:

• Namoota dhukkubni onnee jalqabaa isaan mudate keessaa %69 dhiibbaa dhiigaa qabu.

• Dhukkubsattoota yeroo jalqabaaf dhiigni sammuu keessatti dhangala'an keessaa %77 dhiibbaa dhiigaa qabu.

• Dhukkubsattoota onnee dhiphina (congestive heart failure) %74 dhiibbaa dhiigaa qaba.

Mallattoolee fi Mallattoolee Jalqabaa adda baasuu

Dhiibbaan dhiigaa yeroo baayyee hanga dhimmoota onnee fi ujummoolee dhiigaa gurguddoo fidutti mallattoo tokko malee hafa. Haa ta’u malee, dhibeen arteriosclerosis akkuma guddachaa deemuun mallattoo adda addaa agarsiisuu danda’a.

Mallattoolee Dhiibbaa Dhiigaa Jalqabaa:

• Mataa: Dhukkubbiin mataa ganama, keessumaa dugda mataa irratti, dhiibbaan mataa keessaa olka’uu agarsiisuu danda’a.

• Onnee: Yeroo sochii qaamaa gochuun garaan namaa dhiphachuun dhiigni gara onneetti akka hir’atu agarsiisuu danda’a.

• Miila: Garaagarummaan dhiibbaa dhiigaa sistoolikii harka gidduu jiru 15 mmHg ol ta’e dhiphina arteriin jalaa (subclavian artery stenosis) agarsiisuu danda’a.

Mallattoolee Dhukkuba Arteriosclerosis (Organ Ischemia): 1.1.

• Onnee: Dhukkubbiin garaa itti fufiinsaan daqiiqaa 15 ol turuun iskeemii maayookaardiyaa agarsiisuu danda’a.

• Sammuu: Rakkoon dubbii akka tasaa ykn qaamni qaamaa laamsha’uun mallattoo jalqabaa dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu ta’uu danda’a.

• Miila: Dhukkubbiin re’ee cimaan erga deemtee booda dhukkuba arteriin naannoo qaamaa (peripheral artery disease) agarsiisuu danda’a.

Mallattoowwan dhibee arteriyoosclerosis biroon dha'annaa onnee, hafuura kutuu, hubannoo dhabuu fi dadhabuu dabalata. Namoonni ciccimoon dhukkuba onnee, dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu ykn rakkoolee arteriin naannoo qaamaa (peripheral artery) fiduu danda’u.

Tarkaanfiiwwan Ittisa Dhibee Arteriosclerosis

• Nyaata Madaalawaa: Sodiyamii hir’isuu fi fuduraalee, kuduraalee fi midhaan guutuu faayibaraan badhaadhan baay’isuun sadarkaa dhiibbaa dhiigaa idilee deggeruu danda’a.

• Sochii Qaamaa Idilee: Sochii qaamaa giddu galeessaan ulfaatina qaamaa to’achuuf gargaara, hojii onnee fi ujummoolee dhiigaa ni guddisa, akkasumas carraa dhiibbaa dhiigaa hir’isa.

• Tamboo xuuxuu irraa fagaachuu fi Alkoolii daangeessuu: Tamboo fi alkoolii garmalee dhuguun miidhaa ujummoolee dhiigaa fiduuf gumaacha kan godhu yoo ta’u, carraa dhiibbaa dhiigaa fi dhibee arteriosclerosis ol kaasa.

Barbaachisummaa Hordoffii Dhiibbaa Dhiigaa Yeroo Yeroon

To’annoo dhiibbaa dhiigaa bu’a qabeessa ta’eef hordoffiin dhiibbaa dhiigaa wal irraa hin cinne gochuun barbaachisaa dha. Yeroo ijoo to dhiibbaa dhiigaa safaruun kanneen akka:

• Ganama: Erga hirribaa ka’anii sa’aatii tokko booda, daqiiqaa shan callisanii erga taa’anii booda, dubbisa tasgabbaa’aa argachuuf.

• Galgala: Qoricha fudhachuu dura, nyaata booda battalumatti safartuu ykn sochii qaamaa gochuu irraa fagaachuu.

Qorannoo dhiibbaa dhiigaa amanamaa ta’e filachuun murteessaadha. Icha Joytech Blood Pressure Monitor kan jedhu dhiheessa:

• Mirkaneessa Kilinikaalaa: MDR Gamtaa Awurooppaa jalatti kan mirkanaa’e, moodeelota filatamoo Waldaa Dhiibbaa Dhiigaa Awurooppaa (ESH)n mirkanaa’an waliin.

• Walitti Hidhamiinsa Ismaartii: Karaa Biltuutii ykn Wi-Fi bilbiloota ismaartii waliin walsimsiisa, kunis hordoffii fayyaa fagoo dandeessisa.

Namoonni dhiibbaa dhiigaa qaban umurii tartiiba yeroo isaanii ol waggaa 10–15tti dulloomuu ujummoo dhiigaa mudachuu danda’a. Namoota balaa guddaadhaaf saaxilaman dafanii adda baasuun fi bulchiinsi fayyaa dhuunfaa ta’e guddina dhibee arteriosclerosis suuta jechuuf gargaaruu danda’a. Hordoffii dhiibbaa dhiigaa kilinikaan mirkanaa’e fayyadamuun kunuunsa onnee fi ujummoolee dhiigaa proactive keessatti tarkaanfii bu’uuraati.