Amalli nyaataa akkamii akka dhiibbaa dhiigaaf saaxilamu taasisa?

Amalli nyaataa akkamii akka dhiibbaa dhiigaaf saaxilamu taasisa? Dhiibbaa dhiigaa ittisuuf namni tokko yeroo ayyaana birraa nyaataaf xiyyeeffannoo kennuu qaba?

Namoonni amala nyaataa murtaa’e qaban dhiibbaa dhiigaa uumuuf caalaatti saaxilamoodha. Sodiyaamii baay’inaan fudhachuu (soogidda), nyaata qophaa’e garmalee fayyadamuu, cooma guutuu fi trans baay’ee, pootaasiyeemii baay’ee fudhachuu, faayibara gahaa ta’e fudhachuu dhabuu, fi alkoolii baay’isuun hundi isaanii wantoota dhiibbaa dhiigaa keessatti gumaachuu danda’aniidha.

Yeroo bara haaraa Chaayinaa (feestivaala birraa) ykn yeroo ayyaanaa kamiyyuu, dhiibbaa dhiigaa ittisuuf filannoo nyaataa keessan sammuutti qabachuun barbaachisaa dha. Gorsa tokko tokko kunooti:

Fudhannaa soodiyemii daangessuu:

Soogidda garmalee bilcheessuun fi minjaala irratti fagaadhu.

Yeroo baay’ee soodiyemii baay’ee waan qabaniif nyaata qophaa’ee fi paakeejii ta’een of eeggannoo godhaa.

Mala bilcheessuu fayya qabeessa ta’e filadhu:

Deep-frying osoo hin taane danfisuu, bilcheessuun, ykn stir-frying filachuu.

Zayitii fayya qabeessa akka zayita ejersaa ykn zayita kaanoolaa haala madaalawaa ta’een fayyadamuu.

Alkoolii giddu galeessaa dhuguu:

Dhugaatii alkoolii daangessu, garmalee alkoolii fudhachuun dhiibbaa dhiigaaf gumaachuu waan danda’uuf.

Fuduraalee fi kuduraalee dabaluu:

Fuduraa fi muduraa, kanneen pootaasiyeemii fi soorata barbaachisoo birootiin badhaadhan baay’isuu.

Kutaalee to’annoo: .

Garmalee nyaachuu irraa of qusachuuf, kunis ulfaatina qaamaa dabaluu fi dhiibbaa dhiigaa akka dabalu gochuu danda’a.

Pirootiinii dhadhaa filadhaa:

Foon cooma qabu osoo hin taane madda pirootiinii, kan akka qurxummii, qamadii, toofuu, fi legumes filadhu.

Bishaan keessaa ta’aa:

Bishaanii fi fayyaa waliigalaa deeggaruuf bishaanii fi shaayii baala mukaa baay’ee dhuguu.

Mi'aawaa fi dhugaatii sukkaara qabu daangessuu:

Sukkaara garmalee fudhachuun furdina garmalee fi dhiibbaa dhiigaa gumaachuu waan danda’uuf, nyaata salphaa fi dhugaatii sukkaara qabu hir’isuu.

Sochii qaamaa godhaa:

Ulfaatina fayya qabeessa ta’e eeguu fi fayyaa onnee fi ujummoolee dhiigaa guddisuuf sochii qaamaa yeroo hunda gochuu.

Dhiibbaa dhiigaa hordofuu :

Keessattuu dhiibbaa dhiigaa keessan ilaalaa, yoo dhiibbaan dhiigaa isin mudate.

Amaloota nyaataa fayya qabeessa ta’anii fi filannoo akkaataa jireenyaa kana yeroo Feestivaala Birraa fi sanaa ol fudhachuudhaan, carraa dhiibbaa dhiigaa uumuu hir’isuu fi fayyaa waliigalaa guddisuu dandeessa.