Ganna Maaliif Dhukkuba Infuleenzaa Qabda — Fi Akkamitti Eegumsa Itti Turuu Dandeessu

Yeroo baay’ee waa’ee dhukkuba infuleenzaa yeroo yaadnu ji’oota qorraa qorraa ta’anii wajjin wal qabsiifna. Haa ta'u malee, dhukkubni infuleenzaa ganna balaa dhugaa fi xiqqeessamedha. Ho’i olka’aan, itti fayyadamni qilleensa to’atu dabaluu fi sochiin hawaasummaa yeroo baay’ee raawwatamu hundi isaanii ji’oota ho’aa ta’an keessatti vaayirasiin akka babal’atu gumaacha.

Fayyaa akka qabaattan isin gargaaruuf, qajeelfama qabatamaa dhukkuba infuleenzaa ganna adda baasuu fi ittisuu irratti gargaaru kunooti.

Weerara Infuleenzaa Gannaa Maal Fida?

Wantoonni waqtii hedduun qaamni keenya yeroo gannaa dhukkuba vaayirasiitiin akka saaxilamu taasisa:

• Qilleensi mana keessaa gaarii hin taane — Bakka cufame keessatti qilleensa to’atu yeroo dheeraaf fayyadamuun vaayirasii mana keessaa kiyyootti galchuu danda’a.

• Jijjiirama ho’aa — Haala qilleensaa alaa ho’aa fi naannoo mana keessaa qorraa gidduutti yeroo baay’ee ce’uun sirna ittisa qaamaa dadhabsiisuu danda’a.

• Walgahii fi imala dabaluu — Taateewwan hawaasummaa, boqonnaa, fi geejjibni uummataa balaa daddarbiinsa ni kaasu.

• Amala waqtii fayya-dhabeessa — Dhugaatii qabbanaawaa garmalee dhuguun, hirriba sirrii hin taane, fi nyaata madaalawaa hin taane ittisa uumamaa kee gadi buusu danda’a.

Infuleenzaa Gannaa fi Qorqorroo Waliigalaa

Gorsa: Ho’i gannaa mallattoolee jalqabaa haguuguu danda’a. Yoo fayyaan sitti hin dhaga’amne ho’a qaamaa kee sirriitti hordofi.

Akkaataa Infuleenzaa Gannaa Ittisuu Dandeenyu

• Qulqullina gaarii shaakaluu – Harka yeroo hunda saamunaadhaan yoo xiqqaate sekondii 20f dhiqachuu. Yeroo qufaan ykn haxxifattan afaan keessan haguuggadhaa.

• Bakka kee qilleensi itti galchi – Yeroo qilleensa qulqulleessituu fayyadamtullee qilleensi qulqulluun akka seenu yeroo yeroon foddaa banadhu.

• Bakka namoonni itti baay’ataniifi cufaman irraa fagaachuu – Yoo barbaachisaa ta’e, naannoo mana keessaa balaa guddaa qabutti haguuggii fuulaa uffadhaa.

• Jireenya fayya qabeessa ta’e eeguu – Hirriba gahaa, soorata madaalawaa, fi sochii qaamaa yeroo hunda gochuun dandeettii dhukkuba ofirraa ittisuu cimsuu.

• Talaallii fudhadhu – Talaalliin infuleenzaa waggaa waggaadhaan fudhachuun karaalee balaa hir’isuuf bu’a qabeessa ta’an keessaa tokko ta’ee hafa.

• Dafanii yaala fayyaa barbaaduu – Yeroodhaan adda baasuu fi yaaluun yeroo fi cimina mallattoolee gabaabsuu danda’a.

Meeshaalee Hordoffii Fayyaa Gorfaman

Dafanii adda baasuu fi bulchiinsa fayyaa guyyaa guyyaa deeggaruuf, fayyadamuu yaadaa:

• Ho’a safartuu dijiitaalaa – Sakatta’iinsa ho’aa sirrii fi yeroon isaa eeggateef.

• Pulse oximeter – Keessattuu mallattoon sirna hargansuu yoo mudate hamma oksijiinii dhiigaa hordofuuf gargaara.

• Hordoffii dhiibbaa dhiigaa – Namoota dhuunfaa haala yeroo dheeraa qabaniif ykn maanguddoota dhiphina onnee fi ujummoolee dhiigaatiif saaxilamaniif barbaachisaa dha.

• Qulqulleessituu qilleensaa – Qulqullina qilleensa mana keessaa fooyyessa, xixiqqoo qilleensa keessa jiran calaluudhaan.

• Dhiyeessii qulqulleessituu – Qulqulleessitoonni harkaa alkoolii irratti hundaa’anii fi farra vaayirasii lafa irraa faca’iinsa vaayirasii xiqqeessuuf gargaaru.

Infuleenzaan ganna amala fayyaa irratti xiyyeeffate wal irraa hin cinne fi hubannoo sirrii ta’een ittifamuu danda’a. Amala guyyaa guyyaa sirreessuu fi meeshaalee hordoffii sirrii ta’an fayyadamuudhaan carraa dhukkuba kanaan qabamuu hir’isuu fi ganna fayya qabeessa, yaaddoo irraa bilisa ta’e gammachuu argachuu dandeessa.