Ukax hipertensión ukan nayrïr uñt’ayawipawa
120-139/80-89 ukaxa wali jach’a valores de presión arterial normal satawa
140-159/90-99 ukaxa grado 1 hipertensión ukankiwa.
160-179/100-109 ukaxa grado 2 hipertensión ukankiwa.
180/110 ukjat jila, grado 3 hipertensión ukaruw uñt’ayasi.
Ukhamajj kunjamsa uka wilax sapa kutiw mayj mayj tupusi?Hipertensión ukan clasificación uñt’añatakixa janiwa sapa kuti wila ch’akha uñt’ayata estándar ukarjamaxa jakhthapitakiti, ukaxa wila ch’akharu uñtatawa janïra antihipertensivo qullanakampi qullasisa, ukaxa juma pachpa hipertensión ukana uñt’ayatawa.
Amuyt’añataki, kunapachatix jan qullanak umktan ukhaxa, wilax 180/110mmHg, ukax grado 3 hipertensión ukaruw uñt’ayasi, ukampis antihipertensivo qullanak umañ tukuyatatxa, wilax 150/90mmHg ukjaruw jilxattawayi, ukatx aka pachax wali jakthapitawa hipertensión original grado 3 ukarjama, ukhamakiw control ukax apaqt’atawa.
Janïr qullanak jan umkasaxa, wilax kunjamsa jakthapispa ukxa mayjtʼayatarakiwa
Amuyt’añataki, jach’a presión ukax mä nivel, jisk’a presión ukax mä nivel, ukhamax kawkïris ukarjamax jakthapiña?Ukax jilïr jaqirjamaw jakthapiñapa.Wila presión 160/120mmHg, jach’a presión ukaxa nivel 2 ukaru, jisk’a presión ukaxa nivel 3 ukaru, ukhamaxa ¿qhawqha niveles ukaxa?Kunatix jilïr ukarjamaw jakthapiñapa, ukhamax hipertensión grado 3 ukhamäñapawa.Chiqansa, jichhax janiw hipertensión 3 grado ukax utjkiti, ukax hipertensión grado 2 satawa.
Wilax pä kuti sapa kuti mayj mayjäspa ukhaxa, ¿kamachasmasa?Ukhamächi ukhaxa, pä kuti promedio apsuñaxa wali askiwa, ukatxa pä kuti taypinxa 5 minutos ukjawa;ukaxa pä kuti mayjt’awixa 5mmHg ukjatxa jila ukhamawa, ukatxa 3 ukja tupuña ukatxa promedio apsuña.
Hospitalan tupuñajj utan tupuñamp jan pachpäspa ukhajja, ¿kamachasmasa?
Jilapachaxa, qullañ utanxa wila ch’akha uñakipañatakixa 140/90mmHg ukhawa, ukampisa utanxa tupuñatakixa ≥ 135/85mmHg ukhawa hipertensión uñakipañataki, ukatxa ≥ 135/85mmHg ukaxa ukhawa . ≥ 140/90mmHg qullañ utanxa
Chiqansa, wila ch’akhaxa mayjt’i ukhaxa, mä juk’ampi chiqapa lurawixa wila ch’akha ambulatoria uñakipaña, mä arunxa, 24 pacha wila ch’akha uñakipaña, uñjañataki situación específica de presión arterial, presión arterial ambulatoria promedio alta presión / baja presión 24h ≥ 130 / . 80mmHg ukhawa;jan ukaxa uruxa ≥ 135 / 85mmHg;arumax ≥ 120 / 70mmHg.hipertensión usut yatxatañatakix amuyt’asispawa.
Kunjamasa wila ch’akhanaka jisk’achaña
Hipertensión ukan jikxatasitapatxa, kunjamas wila masinakax jisk’achasispa, jichhax ukakipkarakiw formas formales ukanakax wila ch’akhanak jisk’achañatakix k’umara jakawi ukat antihipertensivos formales qullanakax wakiski ukhax.
Jichhak jikxataski grado 1 hipertensión ukatakixa, mä arunxa hipertensión ukaxa janiwa 160/100mmHg ukjata jiläñapäkiti, nayraqataxa wila ch’akhaxa jisk’achasispawa mä k’umara jakañampi, jisk’a salt’ata manq’añampi, jach’a potasio manq’añampi, ejercicio lurañaru insistir, janiwa qhipa pacharu qhiparañakiti, controlaña pesaje, cigarro pitaña ukat alcohol ukanakat jithiqtañamawa, estrés ukar jisk’achaña ukat juk’ampinaka, taqi ukanakax wila masinakar jan walt’ayañatakiw yanapt’i.
3 phaxsitxa, wilax wali jan 140/90 ukjat juk’amp jisk’achatäkchi ukhaxa, antihipertensivo qullanakampi chika wilax jisk’achañ amtañasawa;jan ukax kunapachatix wila masinakax jikxatasi, ukax niyaw 160/100mmHg ukjat jila, jan ukax 140/90mmHg ukjat jila, diabetes jan ukax chuyma, p’iqi ukat riñon usunakampi chikt’ata, ukatx antihipertensivo qullanak mayacht’asis umañax wakisi, ukhamat jank’akiw wilax juk’amp jisk’achasispa .
Kunjamatixa específica ajlliwi kawkiri antihipertensivo qullanaka, jan ukaxa kawkiri kasta antihipertensivo qullanaka, ukaxa mä profesional qullirina irnaqatapampi, janiwa antihipertensivo qullanakaki ajlliñjamakiti.
Jiwasan amtasax wilax 140/90 ukjat juk’amp jisk’akiwa.Chika maraninakatakixa, juk’ampirusa 45 marat aynacharu wayn tawaqunakatakixa, wila ch’akhaxa 120/80 ukjaruwa jisk’achatäñapa, ukhamata cardiovascular ukhamaraki cerebrovascular usunakaxa juk’ampi jisk’achatäñapataki.
Tukuyañatakix, kunayman jan walt’awinak hipertensión ukan jan walt’awinak sum jark’aqañatakix mä sapa thakhikiwa wila ch’akha suma uñjaña ukhamaraki nayraqata uñt’añataki ukhamaraki controlañataki.