Dhiibbaan dhiigaa UK keessatti ga'eessota afur keessaa tokko kan miidhu yoo ta'u, mallattoon isaa yeroo hunda ifa ykn waan hin mul'anneef akka qaban hin beekan. Dhiibbaa dhiigaa qabaachuu kee karaan hundarra gaariin dubbisni kee yeroo hunda akka ilaalamu gochuudha, GP keetiin ykn ogeessa qorichaa naannoo keetiin yookaan mana keessatti dhiibbaa dhiigaa hordofu fayyadamuudha. Dhiibbaa dhiigaa yaalu keessatti akkaataan jireenyaa gahee guddaa qaba. Namni tokko jireenya fayya qabeessa ta’een dhiibbaa dhiigaa isaa milkaa’inaan yoo to’ate, barbaachisummaa qoricha irraa fagaachuu, tursiisuu ykn hir’isuu danda’a.
Kaalsiyeemiin dhiigni akka idileetti akka dhangala’u, maashaalee fi narviin sirnaan akka hojjetu, akkasumas onneen akka idileetti akka dha’u taasisa. Kaalsiyeemii irra caalaan isaa lafee keessan keessaa argama .
Kilinika Kilivilaandii marsariitii isaanii irratti akkas jedhe: 'Kaalsiyeemii dhiigni akka idileetti akka dhiibu, maashaalee fi narviin sirnaan akka hojjetan, akkasumas onneen akka idileetti akka dha'u taasisa.
'Kalsiyeemiin baay'een isaa lafee keessan keessaa argama. Kaalsiyeemiin gahaa hin taane fudhachuunis dhiibbaa dhiigaa dabaluu fi carraa dhiibbaa dhiigaa dabaluu danda'a.'
Dhaabbanni fayyaa, Bupa, akkasumas dhiibbaa dhiigaa fooyyessuuf gargaaruuf nyaata ofiitti kaalsiyeemii dabalataa dabaluu gorsa.
Qorannoon Inistiitiyuutii Fayyaa Biyyoolessaa Ameerikaa waliin godhame tokko, guyyaa guyyaan kaalsiyeemii fudhachuu fi dhiibbaa dhiigaa waliin hariiroon isaa qoratameera.
Qorannoon kun akkas jechuun hubachiiseera: 'Qorannoowwan hedduu akka mul'isanitti, kaalsiyeemiin gadi aanaa ta'uun dhukkuboota onnee fi ujummoolee dhiigaa kan akka dhiibbaa dhiigaa baay'inaan ta'uu wajjin walqabatee jira.'
Kaayyoon qorannichaa haala fudhatamuu kaalsiyeemii dhiibbaa dhiigaa fi gareewwan normotension gidduu jiru madaaluu fi walitti dhufeenya fudhannaa kaalsiyeemii nyaataa fi dhiibbaa dhiigaa gidduu jiru qorachuu ture.
Xumura irratti, guyyaa guyyaan kaalsiyeemiin dhukkubsattoota dhiibbaa dhiigaa (hypertension patients) fudhachuun kan namoota normotensive ta’an gadi ta’uu danda’a.
Akkasumas, nyaata bineensota irratti hundaa’e waliin walqabatee, nyaata biqiltuu irratti hundaa’e madda kaalsiyeemii dhiibbaa dhiigaa fi normotension lamaaniif gumaacha olaanaa ture.
Yeroo kaalsiyeemiin fudhatamu gadi bu’u, sababa maashaalee lallaafaa hin deebine irraa kan ka’e dhiibbaan dhiigaa olka’aa ta’e qabaachuu danda’a.
Dhiphinni arteriiwwanii fi ujummoo dhiigaa irratti mul’atu dhiphoo taasisa, kanaaf, dhiibbaan dhiigni keessa yaa’u akka dabalu taasisa.
Dhiphinni waan halkan tokkotti guddatu osoo hin taane, guddina suuta suuta. Yoo dhiibbaa dhiigaa qabaachuu danda'a jettee shakkite, waa'ee filannoowwan wal'aansaa hundarra gaarii ta'an GP kee waliin haasa'uun barbaachisaadha.
