Dhiibbaan dhiigaa, dhiibbaa dhiigaa (hypertension) jedhamuunis kan waamamu, dhukkuba barame kan yeroo dhiibbaan ujummoolee dhiigaa keessan keessa jiru kan ta’uu qabu caalaa ol ta’ee mul’atudha.
Mallattoo fi Mallattoolee Dhiibbaa Dhiigaa Ol’aanaa
Namoonni dhiibbaa dhiigaa qaban baay’een isaanii mallattoo fi mallattoo isaa hin qaban.Kanaafidha haalli kun 'silent killer.' jedhamee kan waamame
.
Sababoota fi Sababoota Balaa Dhiibbaa Dhiigaa
Umurii Dulloomaa
Carraan dhiibbaa dhiigaa akkuma umuriin kee dabalaa deemu;umuriin kee hamma guddatutti carraan dhiibbaa dhiigaa kee guddaadha.Akka AHA jedhutti ujummoon dhiigaa yeroon darbaa deemuun suuta suutaan elastiiksii isaanii waan dhabaniif dhiibbaa dhiigaa olka’uuf gumaachuu danda’a.
Dhaabbanni Onnee, Sombaa fi Dhiigaa Biyyaalessaa gabaaseera.
Sanyii
Akka Giddu-galli To’annoo fi Ittisa Dhukkuboota (CDC) jedhutti, dhiibbaan dhiigaa ga’eessota Gurraacha Ameerikaa irratti kan mul’atu yoo ta’u, ga’eessota adii, Eeshiyaa ykn Hispaniik Ameerikaa caalaa.
Koorniyaa
Dhiironni dubartoota caalaa dhiibbaa dhiigaatiin qabamuu isaanii guddaadha, hanga umurii 64tti, akka AHAtti.Haa ta'u malee umurii sana booda dubartoonni dhiibbaa dhiigaa qabaachuu isaanii guddaadha.
Seenaa Maatii
Seenaa maatii dhiibbaa dhiigaa qabaachuun carraa kee ni dabala, sababiin isaas haalli kun maatii keessatti waan fiiguuf akka ta'e AHA gabaaseera.
Ulfaatina Guddaa Ta'uu
Ulfaatinni kee baay’isuun dhiigni oksijiinii fi soorata tishuuwwan keetiif dhiyeessuuf baay’ee si barbaachisa.Akka Kilinika Mayotti, yeroo baay’inni dhiigaa ujummoo dhiigaa keessaniin darbu dabalu dhiibbaan dallaa arteriin keessan irrattis ni ol ka’a.
Sochii Qaamaa Dhabuu
Namoonni sochii qaamaa hin goone namoota sochii qaamaa godhan caalaa dha'annaan onnee fi dhiibbaan dhiigaa olka'aa akka ta'e Kilinikiin Maayo ni mul'isa.Sochii qaamaa gochuu dhiisuun carraa furdina garmalee qabaachuus ni dabala.
Fayyadama Tamboo
Yeroo tamboo xuuxtu ykn daaku dhiibbaan dhiigaa kee yeroodhaaf ol ka’a, kunis gartokkoon dhiibbaa nikootiinii irraa kan ka’edha.Kana malees, keemikaalli tamboo keessa jiru foolii dallaa ujummoo dhiigaa keessanii miidhuu kan danda'u yoo ta'u, kunis ujummoolee dhiigaa keessan akka dhiphatu gochuun dhiibbaa dhiigaa keessan akka dabalu gochuu danda'a jedha Kilinikiin Maayo.Aarri harka lammaffaaf saaxilamuunis dhiibbaa dhiigaa keessan dabaluu danda’a.
Fayyadama Alkoolii
Yeroo booda alkoolii baay’ee fayyadamuun onnee miidhuu fi onnee dadhabuu, dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu fi sagaleen onnee sirnaan akka hin hojjenne gochuu danda’a.Alkoolii dhuguu yoo filatte, madaalawaadhaan dhuguu.AHAn dhiirotaaf guyyaatti dhugaatii lamaa ol ykn dubartootaaf guyyaatti dhugaatii tokko ol akka hin dhugne gorsa.Dhugaatii tokko biiraa awunsii 12 (oz), wayinii oz 4, spirits 80-proof oz 1.5, ykn spirits 100-proof oz 1 wajjin walqixa.
Cinqii
Dhiphina cimaa jala jiraachuun dhiibbaan dhiigaa yeroodhaaf akka dabalu taasisuu danda'a jedha AHA.Kana malees, garmalee nyaachuu, tamboo dhuguudhaan ykn alkoolii dhuguudhaan dhiphina moʼuuf yoo yaalte, wanti kun hundi dhiibbaa dhiigaa akka olkaʼu gochuu dandaʼa.
Ulfa
Ulfa ta'uun dhiibbaan dhiigaa akka dabalu gochuu danda'a.Akka CDC jedhutti dhiibbaan dhiigaa dubartoota umuriin isaanii waggaa 20 hanga 44 ta’an ulfa 12 hanga 17 keessaa 1 irratti mul’ata.
Odeeffannoo dabalataaf nu daawwadhaa: www.sejoygroup.com irratti kan argamudha
