Bunni:
• Dhukkuba Parkinson.
• Dhukkuba sukkaaraa gosa 2ffaa.
• Dhukkuba kalee, kaansarii kalee dabalatee.
• Dhukkuba onnee fi dhiigni sammuu keessatti dhangala’uu.
Giddu galeessaan ga'eessi US keessatti guyyaatti buna gara kooppii 8-ounce lama kan dhugu yoo ta'u, kunis naannoo miligiraama 280 kaafeeniin of keessaa qabaachuu danda'a.Dargaggoota ga'eessota fayyaa ta'an irra caalaan isaanii, kaafeeniin sadarkaa sukkaara dhiigaa irratti dhiibbaa guddaa kan qabu hin fakkaatu.Giddu galeessaan guyyaatti kaafeeniin hanga miligiraama 400 qabaachuun nageenya waan qabu fakkaata.Haa ta'u malee, kaafeeniin nama hunda haala adda addaatiin miidha.
Nama duraan dhukkuba sukkaaraa qabuuf, dhiibbaan kaafeeniin gocha insuliinii irratti qabu hamma sukkaara dhiigaa olka’uu ykn gadi bu’uu wajjin walqabatee ta’uu danda’a.Namoota dhukkuba sukkaaraa qaban tokko tokkoof, gara miligiraama 200 kaafeeniin - kan buna gurraacha 8-ounce tokko hanga lamaa kan bishaan itti naqame waliin wal gitu - dhiibbaa kana fiduu danda'a.
Yoo dhukkuba sukkaaraa qabaatte ykn hamma sukkaara dhiiga kee to'achuuf rakkachaa jirta ta'e, hamma kaafeeniin nyaata kee keessatti argamu daangessuun faayidaa qabaachuu danda'a.
Dhiibbaa kaafeeniin dhiibbaa dhiigaa irratti qabu irrattis kanuma.Deebiin dhiibbaan dhiigaa kaafeeniif kennu nama irraa gara namatti garaagarummaa qaba.Kaafeeniin yeroo gabaabaa garuu haala ajaa'ibaa ta'een akka dabalu gochuu danda'a dhiibbaa dhiigaa , dhiibbaa dhiigaa yoo qabaattellee.Dhiibbaan dhiigaa dabaluu kanaaf maaltu akka fidu ifa miti.
Qorattoonni tokko tokko kaafeeniin hormoonii ujummoolee dhiigaa keessan akka bal'ataniif gargaaru cufuu akka danda'u amanu.Kaan ammoo kaafeeniin ujummoon adreenaalii kee adreenaaliin baay’ee akka gadi lakkisu gochuun dhiibbaan dhiigaa kee akka dabalu taasisa jedhanii yaadu.
Namoonni yeroo hunda dhugaatii kaafeeniin itti makame dhugan tokko tokko warra dhugaatii tokkollee hin dhugne caalaa guyyaatti giddu galeessaan dhiibbaan dhiigaa isaanii olka’aadha.Namoonni kaan yeroo hunda dhugaatii kaafeeniin itti makame dhugan kaafeeniin dandamachuu ni uumu.Kanarraa kan ka'e kaafeeniin dhiibbaa dhiiga isaanii irratti dhiibbaa yeroo dheeraa hin qabu.
Dhiibbaa dhiigaa yoo qabaatte, dhugaatii kaafeeniin qabu dhuguu daangessuu ykn dhiisuu akka qabdu ogeessa eegumsa fayyaa kee gaafadhu.
Bulchiinsi Nyaataa fi Qorichaa akka jedhutti kaafeeniin guyyaatti miligiraama 400 akka waliigalaatti namoota baay'eedhaaf nageenya qaba.Haa ta'u malee, dhiibbaa kaafeeniin dhiibbaa dhiigaa keessan irratti qabu yoo isin yaaddesse, hamma kaafeeniin guyyaatti miligiraama 200tti daangeessuu yaalaa — hamma akka waliigalaatti buna gurraacha 8-ounce tokko hanga lamaa kooppii bishaan keessaa baafame keessatti argamuun wal fakkaatu.
Hammi kaafeeniin buna, dhugaatii anniisaa fi dhugaatii biroo keessatti argamu maqaa fi mala qophii isaaniitiin garaagarummaa akka qabu yaada keessa galchaa.
Akkasumas, dhiibbaa dhiigaa yoo qabaatte, sochiiwwan uumamaan dhiibbaa dhiigaa kee dabalan kan akka sochii qaamaa ykn hojii cimaa qaamaa hojjechuu dura battalumatti kaafeeniin irraa fagaachuu.Keessattuu ala jirtuu fi carraaqqii yoo goote kun baay’ee barbaachisaadha.
Kaafeeniin dhiibbaa dhiigaa kee ol kaasuu danda’uu fi dhiisuu isaa ilaaluuf, kee ilaali dhiibbaa dhiigaa buna ykn dhugaatii kaafeeniin itti makame kan biraa dhuguu dura achiis ammas daqiiqaa 30 hanga 120 booda.Dhiibbaan dhiigaa keessan gara qabxii 5 hanga 10 yoo dabale dandeettii kaafeeniin dhiibbaa dhiigaa dabaluu danda'u irratti miira qabaachuu dandeessu.
Qabiyyeen kaafeeniin qabatamaan buna ykn shaayii tokkoo baay’ee garaagarummaa qabaachuu akka danda’u yaada keessa galchaa.Wantoonni akka yeroo qophii fi daadhii wayinii sadarkaa kaafeenii irratti dhiibbaa geessisu.Dhugaatii keessan ilaaluun gaariidha — buna haa ta’u dhugaatii biraa — hamma kaafeeniin akka qabu miira argachuuf.
Karaan hundarra gaariin kaafeeniin hir’isuuf guyyoota hedduu hanga torban tokkootti suuta suutaan gochuudhaan mataa dhukkubbii ofirraa ittisuu irraa of eeguudha.Garuu qorichi qorraa tokko tokko kaafeeniin waan hojjetamuuf qoricha fudhachuu dandeessan kamiyyuu dachaa lama ilaali.Kun keessumaa qoricha mataa dhukkubbii keessatti baay’inaan mul’ata.
