Dhukkubsattoota dhiibbaa dhiigaa qabaniif kunuunsi fayyaa guyyaa guyyaa baayyee barbaachisaa dha, keessumaa yeroo birraa, yeroo qilleensi irra deddeebi’ee jijjiiramu dhiibbaan dhiigaa keessumaa salphaatti deebi’ee mul’ata.Kanaafuu dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa birraa keessa maalif xiyyeeffannoo kennuu qabu?
- Hirriba gahaa rafuu
'Hirriba birraa' waanuma barame dha.Dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa uumamaan olka’iinsa yang eeguuf guyyaa guyyaan sa’aatii 6 hanga 8 hirriba mirkaneessuu qabu.Qulqullinni hirriba maanguddootaa gaarii hin taane irraa kan ka’e yeroon hirribaa sirnaan dabaluu danda’a.Hirribni gahaan dhiibbaa dhiigaa to’achuuf mijataadha.
- Tasgabbii miiraa
Haalli qilleensaa birraa salphaatti dhukkubsattoota dhiibbaa dhiigaa aaruu fida.Dhukkubsattoonni tasgabbii miiraa eeguu qabu, kunis tasgabbii dhiibbaa dhiigaa mirkaneessuu danda’a.Miirri badaan onneen akka saffisaan dha'uu fi dhiibbaan dhiigaa akka ol ka'u gochuu danda'a.Kanaafuu, dhukkubsattoonni maanguddoonni dhiibbaa dhiigaa qaban miira isaanii to’achuuf xiyyeeffannoo kennuu qabu, kunis dambii niwurooendocrine’f mijataadha, akka hojiin vasomotor haala gaarii ta’etti akka argamu, dhiibbaan dhiigaas uumamaan gadi bu’ee tasgabbaa’ee akka turuuf.
- Nyaata irratti xiyyeeffannoo kennuu
Birraan yeroo fayyinaati jechuun ni danda’ama, kuduraalee fi muduraaleen tokko tokko garuu baay’ee hanqina qabu.Kanaaf dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa birraa keessa nyaata kana bira darbuun salphaa waan ta’eef, hanga ammaatti xiyyeeffannaan addaa kennamuu qaba.
Jalqaba birraa qorraaf, . hordoffiin dhiibbaa dhiigaa harkaa filannoo keessaniif hordoffii bp guyyaa guyyaadhaaf fooyya'aa ta'uu qaba.
