Guyyaa Dhiibbaa Dhiigaa Addunyaa: Gorsa Ogeeyyii Dhiibbaa Dhiigaa Ittisuuf

Dhiibbaa dhiigaa, dhukkuboota yeroo dheeraa baay’inaan mul’atan keessaa tokko yoo ta’u, bal’inaan kan beekamu ta’us ammallee namoota hedduu biratti dogoggoraan hubatamaa jira. Ragaan amma jiru akka agarsiisutti Chaayinaa keessatti ga’eessonni miliyoona 200 ol dhiibbaa dhiigaatiin rakkatu. Babal’atanis, waa’ee ittisaa fi wal’aansa isaa ilaalchisee yaadni dogoggoraa ammas itti fufee jira.

Caamsaan 17 Guyyaa Dhiibbaa Dhiigaa Addunyaa yoo ta'u, gorsi ogeeyyii kun rakkoo dhiibbaa dhiigaa waliin walqabatee dhufu irraa akka isin gargaaru abdii qabna.

Dhiibbaa Dhiigaa Hubachuu

Dhiibbaan dhiigaa haala sirnaa dhiibbaa dhiigaa olka’uudhaan kan beekamudha. Akka Komishiniin Fayyaa Biyyaalessaa jedhutti, qoricha farra dhiibbaa dhiigaa osoo hin fayyadamiin yeroo adda addaa sadiitti dubbisni dhiibbaa dhiigaa 140/90 mmHg ol yoo ta’e adda baafama. Qorannoo kun gidduu seensaa akkaataa jireenyaa fi tarii qoricha barbaachisa.

Hospitaala Fuwaayitti Itti aanaan Daarektarri Giddugala Dhiibbaa Dhiigaa Dr. Ma Wenjun dhiibbaan dhiigaa heera dhuunfaa, dhukkuboota, haala xiinsammuu fi sababoota jeneetikiin dhiibbaa uumuu akka danda’u cimsanii dubbatu, kunis namoonni tokko tokko dhiibbaa dhiigaaf akka saaxilaman taasisa.

Kan nama sodaachisu garuu, yeroo baayyee sababa jireenya fayya-dhabeessa ta'een, dargaggoota birattis ta'e daa'imman biratti dhiibbaan dhiigaa dabalaa jira. Dr. Ma akka hubatanitti dhiibbaan dhiigaa maanguddoota keessatti yeroo baayyee jabina arteriin kan walqabatu yoo ta’u akka dhiibbaa dhiigaa sistoolikii adda baafameetti kan mul’atu yoo ta’u, namoonni dargaggoota ta’an yeroo baay’ee dhiibbaa sistoolikii fi diyaastoolikii adda baafame ykn dhiibbaa dhiigaa diyaastoolikii adda baafame agarsiisu, kunis adda durummaan akkaataa jireenyaa, amala nyaataa fi dhiphina irraa kan ka’edha.

Qabxiilee Balaa fi Mallattoolee

Namoonni hojii dhiphina guddaa qabu keessa jiran, warri nyaata soogidda baay’ee fi cooma baay’ee qabu nyaatan, kanneen sochii qaamaa hin qabnee fi warri garmalee tamboo xuuxan ykn dhugan balaa guddaadhaaf saaxilamu. Dabalataanis, furdinni qaamaa fi jeneetikiin carraa dhiibbaa dhiigaa daa’immanii fi dargaggoota irratti dabaluu danda’a.

Dargaggoonni yeroo hunda akka qaban Dr. Ma gorsa dhiibbaa dhiiga isaanii hordofuu.

 

Dhibeen COVID-19 hubannoo fayyaa dhuunfaa akka olkaasuun, maatiin hedduun meeshaalee yaalaa akka dhiibbaa dhiigaa hordoftoota . Mallattoowwan akka garaa kaasaa itti fufiinsa qabu, mataa dhukkubbii, dha’annaa onnee, garaa dhiphachuu, ija jaamsuu ykn dhiiguu hidhii dhiibbaa dhiigaa agarsiisuu waan danda’aniif gorsa ogeessa fayyaa kakaasuu qabu.

Dhukkubsattoonni Dhiibbaa Dhiigaa Yeroo Hundaa Qoricha Barbaadu?

Amantiin beekamaan dhiibbaan dhiigaa adda baafamuu jechuun umurii guutuu qoricha farra dhiibbaa dhiigaa irratti hirkattummaa qabaachuu jechuudha. Haa ta’u malee, kun ta’uun dirqama miti. Itti aanaan pirezidaantii Hospitaala Xiangya Dr. Liu Longfei akka ibsutti, namoota dhiibbaa dhiigaa qaban keessaa %90 ol dhiibbaa dhiigaa jalqabaa sababni isaa hin beekamnee fi fayyuuf rakkisaa ta’us to’achuun kan danda’amu ta’uu ibsu. Namoonni hafan dhiibbaa dhiigaa sadarkaa lammaffaa yoo ta’an, kunis haala bu’uuraa yaaluun to’atamuu ykn idilee ta’uu danda’a.

To’annoo dhiibbaa dhiigaa keessatti fooyya’iinsi akkaataa jireenyaa murteessaa ta’uu ogeeyyiin walii galu. Hospitaala Xiyuan kutaa onnee fi ujummoolee dhiigaa keessatti ogeessi fayyaa olaanaa itti aanaa Dr. Guo Ming dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa salphaa (150/100 mmHg gadi) qaban amala fayya qabeessa wal irraa hin cinne kan akka nyaata soogidda xiqqaa fi ulfaatina qaamaa to’achuutiin barbaachisummaa qoricha hir’isuu ykn illee dhabamsiisuu akka danda’an yaada dhiyeessu. Dr. Cao Yu, Ogeessi Olaanaa Hospitaala Xiangya Third, itti dabaluudhaan dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa haaraa adda baafaman, keessumaa dargaggoonni dubbisni isaanii 160/100 mmHg gadi ta’ee fi mallattoolee guddaa ykn dhukkuboota biroo hin qabne, dhiibbaan dhiigaa isaanii jijjiirama akkaataa jireenyaatiin normal ta’uu arguu danda’u.

Yaada Nyaataa fi Akkaataa Jireenyaa

'Qajeelfama Nyaataa Ga'eessota Dhiibbaa Dhiigaa (Maxxansa 2023)' nyaata pootaasiyeemiin badhaadhe dabaluu, nyaata salphaa eeguu fi nyaata cooma fi kolestroolii baay'ee qabu irraa fagaachuu gorsa. Akkasumas kuduraalee fi muduraalee faayibaraan badhaadhan, midhaanii fi qamadii hamma giddu galeessaa, akkasumas pirootiinii maddoota akka aannani, qurxummii, xaafii fi oomishaalee kanaan walqabatan irraa argamu nyaachuu gorsa.

Kana malees, dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa qabaniifi dhiibbaan dhiigaa idilee ta’e qaban yeroo hunda sochii qaamaa akka godhan, ulfaatina qaamaa fayya qabeessa akka qabaatan, tamboo xuuxuu akka dhiisan, alkoolii akka daangessan, akkasumas dhiphina akka hir’isan ogeeyyiin gorsu. 

Hordoffii dhiibbaa dhiigaa yeroo hunda gochuu fi hojiiwwan of bulchuu gaariinis barbaachisaa dha.

Salphaa, kan socho'aa ta'e dhiibbaa dhiigaa manaa hordofuun dubbisa guyyaa guyyaa hordofuuf gargaaruu danda’a, fayyaa nama tokkoo irratti hubannoo gatii guddaa qabu kennuu fi jireenya guyyaa guyyaa bulchuuf mala boqonnaa qabu dandeessisuu danda’a. 

Joytech Healthcare, oomishaa adda duree ta'e kan dhiibbaa dhiigaa manaa hordofu kan ISO13485n mirkanaa'e, tensiometers haaraa haaraa EU MDR mirkanaa'e baay'inaan hojjechaa jira.