Dhiibbaan dhiigaa UK keessatti ga'eessota afur keessaa tokko kan miidhu yoo ta'u, namoonni dhukkuba kana qaban hedduun garuu akka qaban hin beekan.Kunis mallattoon dhukkuba kanaa yeroo muraasa waan mul’atuuf.Dhiibbaa dhiigaa qabaachuu kee baruuf karaan hundarra gaariin dubbisni kee yeroo hunda ogeessa fayyaa ykn ogeessa qorichaa naannoo keetiin akka ilaalamu gochuu ykn mana keessatti meeshaa dhiibbaa dhiigaa hordofu fayyadamuudha.Dhiibbaan dhiigaas nyaata fayya qabeessa nyaachuun ittisuun ykn hir’isuun ni danda’ama.
Qorannoon akka agarsiisutti biitirootiin sa'aatii muraasa qofa erga nyaatamee booda dhiibbaa dhiigaa haalaan gadi buusu danda'a
Akka seera waliigalaa NHSn hamma soogidda nyaata keessatti argamu hir’isuu fi kuduraa fi muduraa baay’ee nyaachuu gorsa.
Akkas jechuun ibsa: 'Soogiddi dhiibbaa dhiiga kee ol kaasa. Soogidda baay'ee yoo nyaatte dhiibbaan dhiigaa kee ol ka'a.'
'Nyaata cooma xiqqaa qabu kan faayibara baay'ee of keessaa qabu kan akka ruuzii midhaan guutuu, daabboo fi paastaa, akkasumas kuduraalee fi muduraa baay'ee nyaachuunis dhiibbaa dhiigaa gadi buusuuf gargaara.'
Garuu nyaataa fi dhugaatii dhuunfaa qorannoowwan irrattis amaloota dhiibbaa dhiigaa gadi buusan akka qaban agarsiifameera.
Nyaata guyyaa sanaa isa jalqabaa, ciree nyaachuu fi dhugaatii akkamii akka qabaannu filachuu yoo ilaalle, filannoo gaariin dhangala’aa biitirootii ta’uu danda’a.
Qorannoon akka agarsiisutti biitirootiin sa'aatii muraasa qofa erga nyaatamee booda dhiibbaa dhiigaa haalaan gadi buusu danda'a.
Juicen biitirootii qalamaa fi biitirootiin bilcheefame lamaan isaanii iyyuu dhiibbaa dhiigaa hir’isuu fi inflammation hir’isuu irratti bu’a qabeessa ta’uun isaanii argameera.
Biitirootiin uumamaan naayitreetii baay’ee kan of keessaa qabu yoo ta’u, qaamni gara naayitriik oksaayidiitti jijjiira.
Kompaawundii kun ujummoo dhiigaa bal’isa, kunis dhangala’aa dhiigaa fooyyessuu fi dhiibbaa dhiigaa waliigalaa gadi buusu.
Nyaata ciree nyaachuuf gaarii ta'e yoo ilaalle, qorannoowwan hedduun akka jedhanitti, oats nyaachuun dhiibbaa dhiigaa to'achuuf gargaara.
Faayibariin dhiibbaa dhiigaaf faayidaa qabaachuu danda'a, garuu keessumaa faayibara bulbulamaa (oats keessatti argamu) kan dhiibbaa dhiigaa gadi buusuun walqabatee turedha.
Qorannoon torban 12 namoota dhiibbaa dhiigaa hin yaalamne qaban 110 irratti gaggeeffame akka agarsiisutti, guyyaatti faayibara bulbulamaa oats irraa 8g nyaachuun dhiibbaa dhiigaa sistolic fi diastolic lamaan isaanii hir'isa, garee to'annoo waliin wal bira qabamee yoo ilaalamu.
Dhiibbaan sistoolikii lakkoofsa ol’aanaa dubbisa irratti argamu yoo ta’u humna onneen dhiiga naannoo qaamaatti itti paampii godhu safara.
Dhiibbaan diyaastoolikii lakkoofsa gadi aanaa yoo ta’u, dandeettii ittisa dhangala’aa dhiigaa ujummoo dhiigaa keessatti argamu safara.
