Ol aanaa dhiibbaan dhiigaa Ameerikaa keessatti ga’eessota 3 keessaa 1 miidha.Namni tokko yeroo dhiibbaan dhiigaa olka’u, dhangala’aan dhiigaa ujummoolee dhiigaa keessa darbu kan idilee caalaa ol’aanaa ta’a.Dhiibbaa dhiigaa ittisuu fi yaaluun karaaleen ni jiru.Akkaataa jireenya kee irraa eegala.Yeroo hunda sochii qaamaa gochuun onneen keessan fayyaa akka qabaatu fi sadarkaan dhiphina akka gadi bu’u taasisa.Kana malees, sochiiwwan sammuu namaa kakaasan kanneen akka xiinxala, yogaa fi joornaalii dhiphina hir’isuuf gargaaruu danda’u.
Bishaan hir'achuu fi Dhiibbaa Dhiigaa Bishaan qaama keenya
keessa jiraachuun barbaachisaa dha.Yeroo qaamni keenya bishaan irraa hir'atu onneen humna dabalataa fayyadamuu fi jabeessee paampii gochuun dhiiga qaama keenya guutuutti raabsuu qaba.Dhiigni gara tishuuwwanii fi qaamotaatti akka ga’uuf carraaqqii dabalataa barbaachisa.Bishaan qaama keessaa hir’achuun baay’inni dhiigaa gadi bu’uun dha’annaan onnee fi dhiibbaan dhiigaa akka dabalu taasisa.3
Fayyaa Bishaanii fi Onnee
Vitaminoonni fi albuudoonni akka kaalsiyeemii fi maagniziyeemiin dhiibbaa dhiigaa akka hir’isan beekamaadha.Qorannoon Baanglaadeesh keessatti gaggeeffame tokko akka agarsiisutti, bishaan keessanitti kaalsiyeemii fi maagniziyemii dabaluudhaan dhiibbaa dhiigaa gadi buusuuf gargaara.Albuudota kana karaa bishaanii nyaachuudhaan qaamni salphaatti xuuxuu danda’a.
Bishaan Fudhachuu Gorfamu
Walumaagalatti, guyyaatti bishaan kooppii 8-ounce saddeet dhuguun ni gorfama.Nyaatni tokko tokko kan akka kuduraa fi muduraa bishaanis akka of keessaa qabu hubachuun barbaachisaadha.Qajeelfamni adda ta’e:5
Dubartootaaf: Guyyaatti tilmaamaan kooppii 11 (liitira 2.7 ykn gara awunsii 91) dhangala’aa fudhachuu (kun dhugaatii fi nyaata bishaan of keessaa qabu hunda dabalata).
Dhiirotaaf: Tilmaamaan kooppii 15.5 (liitira 3.7 ykn gara awunsii 125) waliigala dhangala’aa guyyaatti fudhachuu (dhugaatii fi nyaata bishaan of keessaa qabu hunda dabalatee).
