Ol aanaa Dhiibbaan dhiigaa Ameerikaa keessatti ga’eessota 3 keessaa 1 dhiibbaa qaba. Namni tokko dhiibbaa dhiigaa yeroo qabaatu, dhiigni ujummoo dhiigaa keessaa dhangala’u kan idilee caalaa ol’aanaadha. Dhiibbaa dhiigaa ittisuu fi yaaluuf karaaleen ni jiru. Akkaataa jireenya keetiin jalqaba. Yeroo hunda sochii qaamaa gochuun onneen kee fayyaa fi dhiphina gadi bu'aa akka ta'u taasisa. Kana malees, sochiiwwan sammuu kanneen akka xiinxala, yogaa fi joornaaliin dhiphina hir’isuuf gargaaruu danda’u.
Dehydration fi dhiibbaa dhiigaa
bishaan akka hin qabamne gochuun barbaachisaa dha.Yeroo qaamni bishaan irraa hir’atu onneen humna dabalataa fayyadamuu fi paampii jabeessee dhiiga guutuu qaama keessatti raabsuu qaba. Dhiigni gara tishuu fi qaamolee ga’uuf carraaqqii dabalataa barbaada. Bishaan hir’isuun dhangala’aa dhiigaa gadi aanaa ta’ee dha’annaan onnee fi dhiibbaan dhiigaa akka dabalu taasisa.3.
Vitamin fi albuudni bishaanii fi onnee
kan akka kaalsiyeemii fi maagniziyeemiin dhiibbaa dhiigaa hir’isuun beekama. Qorannoon tokko Baanglaadeesh keessatti gaggeeffame akka agarsiisutti, bishaan keessanitti kaalsiyeemii fi maagniziyemii dabaluudhaan dhiibbaa dhiigaa hirʼisuuf gargaaruu dandaʼa. Albuuda kana karaa bishaaniitiin nyaachuudhaan qaamni salphaatti xuuxuu danda’a.
Akka waliigalaatti bishaan akka fudhatamu kan gorfamu
, guyyaatti bishaan kooppii 8-ounce saddeet dhuguun gorfama. Nyaatni tokko tokko akka kuduraa fi muduraas bishaan akka of keessaa qabu hubachuun barbaachisaadha. Qajeelfamni addaa dabalataa:5
dubartootaaf: tilmaamaan kooppii 11 (2.7 liitira ykn gara awunsii 91) dhangala’aa guyyaa guyyaan fudhatamu (kun dhugaatii fi nyaata bishaan of keessaa qabu hunda dabalata).
Dhiiraaf: tilmaamaan kooppii 15.5 (liitira 3.7 ykn gara awunsii 125) dhangala’aa guyyaa guyyaan fudhatamu (dhugaatii fi nyaata bishaan of keessaa qabu hunda of keessaa qaba).
