Machaq cepas COVID-19 virus ukanakax uraqpachanw ch’amanchaski.Cardiovascular ukhamarak cerebrovascular usump usuntat jaqinakax COVID-19 virus ukamp jan walt’ayasiñax jasakiwa.Yatxatirinakax sapxiwa, COVID-19 ukax jaya pachaw jiwasamp chika jakasipxani, ukatx suma sapürunjam sarnaqañax janchisan k’umaräñapatakix walpun yanapt’i.
- Mä ascensor apsuñamawa. Kisunaka cepillt’askasaxa, mä kayu jiltayaña.Jakhuña 60. Mayni kayumpi mayampi luraña.Aka jisk’a ejerciciox janiw equilibrio ukak askichkiti, ukax jilïr jaqïxasax jan jaquntañatakix wali askiwa, jan ukasti pä minutos cepillompiw cepillt’añama, ukax dentistax iwxt’iwa.
- Chawlla manq’aña. Chawllanakaxa semananxa pä kutiwa menú ukar uchaña.'Sapa semanan walja porciones challwa manq'ir jaqinakax juk'amp pachaw jakapxi, ukatx juk'a chuyma usunïpxiwa, jan manq'ir jaqinakat sipansa,' sasaw Andersen jupax saraki.Salmón, trucha de lago, atún ukat flounder ukax mä suma equilibrio uñstayi, ácidos grasos omega-3 ukat mercurio ukax juk’akiw utji.Ukampis usurïsta ukhaxa, challwanaka ukat marisconakax 12 onzas taqpachax semanan utjañapawa.Tiburón, espada challwa, caballa rey ukat azulejos ukanakat jithiqtañamawa, uka challwanakax walja mercurio ukaniwa.
- Uka chips zanjaña. Sapa semanaw mä lurat manq’a jaquntañama -- galletas, galletas jan ukax papa chips, ukat uka lantix manzana, wila piminta, jan ukax yaqha fruta jan ukax verdura ukanakampiw turkañama.'Mä saminakan fruta ukat verduranak manq'añax wilax juk'ampiw jilxattaspa ukat jan lik'ïñapatakiw yanapt'ätam,' sasaw Holly S. Andersen, MD, cardiólogo ukhamarak profesor asociado de medicina Nueva York-Presbyterian Hospital/Weill Cornell Medical College ukan irnaqirix arsu.Uka antioxidantes ukan manq’anakax cuerpomarux usunak ch’axwañatakiw yanapt’arakini, sasaw saraki.
- Cinch mä pulgada. Taqinipuniw pesaje ukarux walpun munastanxa, ukampis suma k’umaräñax janiw kuna pesaje ukarjamäkiti, janiw qhawqha pulgadanaksa cinturón ch’amañcht’asma.Chika taypin qunt’atäki uka lik’iw juk’amp jan walt’ayir kasta.Yatxatirinakax sapxiwa, cinturax 34,5 pulgadas jan ukax juk’amp jach’äñapawa, ukampis mä pulgada jan ukax pä pulgadas ukch’a apsuñax diabetes, chuyma usunaka ukat yaqha k’umaräñ tuqit jan walt’awinakaruw purispa.Cinturam khuchhuqañatakix jukʼa azúcar manqʼañamawa ukat jukʼamp chʼamañchtʼañamawa.
- Ukax mä juk’a pachanakanwa. K’umar jakañ tuqit yatxatirinakax sapxiwa, 10.000 thakhinak urux -- niya phisqa millas ukch’a thakhinak sarañax mágico jakhüwiwa, lik’i khuchhuñataki ukhamarak diabetes tipo 2 ukar jark’aqañataki.
¿Janit ukham jaya sarañatakejj tiemponïkta?Mä urux 2.000 pasonak yapxatañax wali mayjt’ayaspawa.Mä kutix 2.000 ukar puriñkamax yaqha 2.000 ukar yapxatañamawa -- ukatx sarnaqaskakiñamawa.Estacionamiento ukhat oficinaru sarkasax podómetro uchasiñaw wakisi.Desayuno ukat jayp’u manq’añ tukuyatat mä paseo lurañaw wakisi.
- Uta qullañ yänaka . COVID-19 ukax jiwasanakan qullirïñ yanapt’apxitu. Termómetros digitales ukanaka, infrarrojo ukax mä juk’a pachanakanwa termómetros ukanakampi, wila ch’akhanaka uñjirinaka ukatxa oxímetros de pulso ukaxa utana utjañapawa jiwasana pachpa uñjañataki jiwasana condición física básica ukataki.