Haala qilleensaa ho'aa keessatti dafqi
Ganna yeroo ho’i olka’u danfiin olaantummaa qabu (dafqi) fi danfiin duubatti deebi’uu (bishaan hin mul’anne) dhangala’aa namaa ni dabala, akkasumas heddumminni dhiigaa marsaa dhiigaa wal madaaluun hir’ata, kunis dhiibbaan dhiigaa akka hir’atu taasisa.
Haalli qilleensaa ho’aan ujummoo dhiigaa ni kakaasa
Hundi keenya qajeelfama babal’ina ho’aa fi dhiphina qorraa ni beekna.Ujummoon dhiigaa keenyas ho'a waliin ni babal'ata, ni xiqqaata.Yeroo qilleensi ho’u ujummoon dhiigaa ni bal’ata, marsaan dhiigaa ni saffisa, dhiibbaan dhiigaa gara cinaatti dallaa ujummoo dhiigaa irratti dhangala’u ni hir’ata, kanaanis dhiibbaan dhiigaa ni hir’ata.
Kanaaf dhiibbaan dhiigaa haalaan hir’ateera, dhukkubsattoonni dhiibbaa dhiigaa qaban ammallee qoricha doosiin isaa akkuma yeroo qorraa fudhachaa jiru, kunis dhiibbaa dhiigaa gadi buusuuf salphaadha.
Dhiibbaan dhiigaa gadi bu'uun yeroo gannaa waan gaariidhaa?
Dhiibbaan dhiigaa yeroo gannaa akka tasaa gadi bu'uun waan gaarii hin yaadinaa, sababiin isaas dhiibbaan dhiigaa sababa haala qilleensaatiin dhufu mallattoo qofa waan ta'eef, dhiibbaan dhiigaa yeroo tokko tokko olka'aa ykn gadi aanaa ta'a, kunis kan jijjiirama dhiibbaa dhiigaa balaa guddaa qabuudha .Namoonni dhiibbaa dhiigaa qaban dhibee dhiibbaa dhiigaa kanneen akka dhibee sammuu, dhibee onnee koroonaa, infarkii maayookaardiyaa fi kkff saaxilamu, garuu yeroo dhiibbaan dhiigaa garmalee gadi bu’u dhiheessi dhiigaa sammuu gahaa ta’uu dhabuu, qaama guutuu dadhabuu, fi illee haleellaa infarkii sammuu ykn angina pectoris fida.
Dhiibbaa yeroo yeroon safaruun furtuudha!
Qorichi dhiibbaa dhiigaa ganna sirreeffamuu qabaa?Inni jalqabaa dhiibbaa dhiigaa yeroo hunda safaruu fi jijjiirama dhiibbaa dhiigaa keessanii hubachuudha.
Yeroo ganni dhufu, keessumaa yeroo ho’i qaamaa baay’ee ol ka’u, irra deddeebiin dhiibbaa dhiigaa safaruun haala sirrii ta’een dabaluu danda’a.
Kana malees, yeroo dhiibbaa dhiigaa safartan qabxiilee armaan gadii irratti xiyyeeffannaa addaa kenni:
- Dhiibbaan dhiiga namaa sa'aatii 24 keessatti ' fiixee lamaa fi gammoojjii tokko' agarsiisa.Walumaagalatti, fiixeen lamaan sa'aatii 9:00 ~ 11:00 fi 16:00 ~ 18:00 gidduutti argamu.Kanaaf guyyaatti al lama, jechuunis yeroo dhiibbaan dhiigaa olka’aa ta’etti ganama al tokko, waaree booda al tokko safaruun ni gorfama.
- Guyyaa guyyaan yeroo dhiibbaa dhiigaa safartan yeroo fi haala qaamaa wal fakkaatutti xiyyeeffannaa kennuu;Kanuma waliin haala tasgabbaa’aa ta’e keessa jiraachuuf xiyyeeffannoo kennuu, erga nyaata nyaatanii booda battalumatti erga baatee ykn deebi’anii booda dhiibbaa dhiigaa hin fudhatinaa.
- Dhiibbaan dhiigaa tasgabbaa’aa yoo hin taane, dhiibbaan dhiigaa ganama, naannoo sa’aatii 10tti, waaree booda ykn galgalaa fi osoo hin ciisin dura si’a afur safaramuu qaba.
- Walumaagalatti, dhiibbaan dhiigaa sirreeffama dura guyyoota 5 ~ 7f walitti fufiinsaan safaramuu qaba, akkasumas galmeen akkaataa yerootiin taasifamuu qaba, akkasumas walbira qabuun walitti fufiinsa qabuun dhiibbaan dhiigaa jijjiiramuu fi dhiisuu isaa murteessuu ni danda'ama.
Akka ragaa dhiibbaa dhiigaa ati safarteen qoricha kana sirreessuun si barbaachisuu fi dhiisuu isaa doktorri ni murteessa.Dafnee sadarkaa dhiibbaa dhiigaa irra ga’uuf carraaqna, garuu dhiibbaa dhiigaa saffisaan hir’isuu wajjin walqixa osoo hin taane, torban ykn ji’oota keessatti illee dhiibbaa dhiigaa sadarkaa sadarkaa isaa eeggateetti giddu galeessaa fi tasgabbaa’aa ta’een sirreessuudha.
Jijjiirama dhiibbaa dhiigaa garmalee ittisuu!
Haala dhiibbaa dhiigaa gaarii taʼe eeguuf, amala jireenyaa gaarii malee jiraachuu hin dandeenyu.Qabxiilee armaan gadii kanaaf xiyyeeffannoo addaa kenni:
Jiidhina gahaa
Dafquun yeroo gannaa baay'ata.Yoo yeroon bishaan dabaluu baate dhangala'aa qaama keessa jiru hir'isuun dhiibbaa dhiigaa akka jijjiiramu taasisa.
Kanaaf sa'aatii walakkaa irraa kaasee hanga sa'aatii 3 ykn 4tti bahuu irraa of qusachuu, bishaan of biraa fudhachuu ykn naannoo bishaanii dhuguu, akkasumas bishaan yeroo dheebuun sitti dhaga'amu qofa hin dhugin ifatti.
Hirriba gaarii
Yeroo gannaa qilleensi ho'aa waan ta'eef, hoomaa awwaannisaatiin ciniinamuun isaa salphaa waan ta'eef hirriba gaarii rafuun salphaadha.Namoota dhiibbaa dhiigaa qabaniif boqonnaa gaarii dhabuun dhiibbaa dhiigaa akka jijjiiramu gochuu, rakkina to’annoo dhiibbaa dhiigaa dabaluu ykn dhukkuboonni onnee fi ujummoolee sammuu akka jalqaban gochuun salphaadha.
Kanaaf, tasgabbii dhiibbaa dhiigaa eeguuf amala hirribaa gaarii fi naannoon hirribaa mijaawaa ta’e baay’ee barbaachisaadha.
Teempireechara mijaawaa
Yeroo gannaa ho'i olka'aa waan ta'eef maanguddoonni hedduun ho'aaf miira hin qaban.Yeroo baayyee kutaalee ho'a olka'aa qaban keessatti ho'i itti hin dhaga'amu, kunis jijjiirama dhiibbaa dhiigaa mallattoo tokko malee fi haleellaa dhukkuboota onnee fi ujummoolee sammuu illee fida.
Dargaggoonni tokko tokkos ho'a mana keessaa addatti gadi aanaa akka ta'uuf sirreessuu jaallatan, ho'i alaas ho'aa dha.Haalli qorraa fi ho’aa lamaan isaanii iyyuu ujummoon dhiigaa akka dhiphatu ykn akka laaffisu gochuun salphaadha, kunis dhiibbaa dhiigaa irratti jijjiirama guddaa fida, balaa illee ni fida.
