1. Mallattoolee sodaachisoo dhiibbaa dhiigaa kana ilaaluuf keenya daawwadhaa
Dhiibbaan dhiigaa ykn Dhiibbaan dhiigaa dhukkuboota onnee fi ujummoolee dhiigaa hedduudhaaf sababa guddaadha. Dhiigni dallaa ujummoo dhiigaa irratti garmalee yoo dhiibu (clot) kan uumamudha. Akka Dhaabbanni Fayyaa Addunyaa jedhutti 'Hindii keessatti du'a gara dhibbeentaa 63 kan ta'u NCDS yoo ta'u, kana keessaa dhibbeentaan 27 dhukkuba onnee fi ujummoolee dhiigaa ti.' Kana jechuun dhiibbaan dhiigaa dhukkuba onneef sababa guddaa ta'edha.
Dhiibbaan dhiigaa 120/80 mm hg gadi ta’e akka waan idileetti fudhatama. Haalli dabalataa kamiyyuu dhiibbaa dhiigaa akka qabdu agarsiisuu danda’a, akkasumas hammam olka’iinsa kee irratti hundaa’uun sadarkaan dhiibbaa dhiigaa yoo ta’e, hakiimni kee wal’aansa gorsuu danda’a.
2. Dhiibbaan dhiigaa nama callisee nama ajjeesuudha
Kan nama yaaddessu dhiibbaan dhiigaa mallattoo ykn mallattoo tokko malee dhufuu danda’a. Yeroo baayyee dhukkubni kun agarsiiftuu addaa waan hin qabneef callisee ajjeesaa jedhama.
Akka Waldaan Onnee Ameerikaa jedhutti 'Dhiibbaan dhiigaa (HBP, ykn dhiibbaan dhiigaa) mallattoo ifa ta'e kan wanti tokko dogoggora ta'e agarsiisu hin qabu.' Itti dabaluudhaanis: 'Karaan of eeguun hundarra gaariin balaa dhufu beekuu fi jijjiirama barbaachisaa gochuudha.'
3. Mallattoo akeekkachiisaa olka’iinsa sadarkaa dhiibbaa dhiigaa
Mallattoo addaa dhiibbaa dhiigaa hin agarsiisu. Haa ta'u malee, erga guddifattee booda onneen kee balaa guddaadhaaf saaxilama. HBPn osoo sirnaan hin adda baafamin adda baasuun rakkisaa ta’uu danda’a, mallattoon akeekkachiisaa tokko tokko yeroo duraanuu marsaa cimaa keessa jirtu mul’achuu danda’a.
4. Dhukkubbii mataa fi dhiigni hidhii
Yeroo baayyee, mallattoon dhiibbaa dhiigaa hin mul’atu. Haa ta'u malee, haalawwan garmalee ciccimoo ta'an irra caalaan isaanii, keessumaa dhiibbaan dhiigaa 180/120 MMHG fi isaa ol yeroo gahu, namoonni mataa dhukkubbii fi dhiigni hidhii isaanii isaan mudachuu danda'a jedha Waldaan Onnee Ameerikaa. Mataa dhukkubbii fi dhiigni hidhii yoo sitti fufe hatattamaan gargaarsa ogeessa fayyaa barbaadi.
5. Hafuura baafachuu dadhabuu
Namni tokko dhiibbaan dhiigaa sombaa cimaa (dhiibbaan dhiigaa ujummoolee dhiigaa sombaaf dhiheessan keessatti olka’uu) yeroo qabaatu, keessumaa yeroo sochiiwwan guyyaa guyyaa kanneen akka deemsa, ulfaatina olkaasuun, sadarkaa ol ba’uu fi kkf keessatti afuurri akka dadhabu itti dhaga’amuu danda’a. fi tarii of wallaaluu danda’a.
6. Akkaataa dhiibbaa dhiigaa gadi buusuun danda'amu
Akka ibsa... Waldaa Onnee Ameerikaa (AHA) , sochiin qaamaa dhiibbaa dhiigaa to'achuuf furtuudha. Kana gochuun ulfaatina qaamaa fayya qabeessa taʼe qabaachuu fi akkasumas dhiibbaa dhiigaa kee gadi buusuun carraa dhukkuboota onnee fi ujummoolee dhiigaa birootiin qabamuu kee daran hirʼisa.
Kana malees, nyaata sirrii hordofuun baay’ee barbaachisaadha. Sukkaaraa fi kaarboohayidireetii fudhattu daangessiitii kaalorii fudhattu ilaali. Soodiyaamii garmalee lakki jedhii nyaata qophaa’e hir’isi.
