Fulbaana ji'a Hearts Red fi ibsa jaalalaa guyyaa jaalalaatiin mallatteeffameedha. Akkasumas bara 1964 irraa eegalee ji'a Ameerikaanoonni jaalala xiqqoo garaa isaaniif akka agarsiisan yaadachiifamanii jiru.
Kaayyoon ji’a onnee Ameerikaa inni jalqabaa waa’ee sababoota balaa fayyaa onnee fi hamma dhukkuba onnee akkasumas fayyaa onnee ofii guddisuuf maal gochuu akka danda’an hubachuuf gargaaruudha.
Ji’i Onnee Ameerikaa waggaa keessaa ji’a 1 qofa ta’us, AHA fi dhaabbileen yaalaa biroo namoonni jireenya onnee fayya qabeessa ta’e akka fudhatan jajjabeessuun waggaa guutuu garaa isaaniif of kunuunsuu tokko tokko akka agarsiisan jajjabeessuu barbaadu.
Ji’i Onnee Ameerikaa sochii biyyaalessaa ta’uu qaba jireenya onnee fayya qabeessa ta’etti si yaadachiisuuf irra caalaan keenya yeroo ayyaana bara haaraa saffisa jireenyaa jeeqna. Furtuu fayyaa onnee fi ujummoolee dhiigaa tokko tokko kanneen akka:
- Dhiibbaa dhiigaa, kolestroolii, fi gilukoosii dhiigaa (sukkaara) keessan bulchuu.
- Nyaata Meditiraaniyaanii nyaachuu ykn mala nyaataa nyaata dhiibbaa dhiigaa (DASH) dhaabuuf.
- Qajeelfama sochii qaamaa AHA torbanitti daqiiqaa 150 sochii qaamaa cimina giddu galeessaa qabu ykn torbanitti daqiiqaa 75 sochii qaamaa cimina cimaa qabu hordofuun.
- Halkan hunda hirriba sa'aatii 7 hanga 9 rafuu.
- ulfaatina giddu galeessaa eeguu.
- Karaa fayya qabeessa ta’een dhiphina bulchuu.
- Tamboo xuuxuu ykn yoo ilaalte tamboo xuuxuu dhiisuu hin qabu.
Yeroo COVID-19, meeshaalee yaalaa ykn sirna telemedicine mana itti fayyadaman tokko tokko dhukkubsattoota dhukkuba yeroo dheeraadhaaf qopheessuu dandeenya. Dhiibbaa dhiigaa , sukkaara dhiigaa fi . Oksijiiniin dhiigaa qaama jireenya keenya guyyaa guyyaa ta’uun isaa beekamuu qaba.
qabdaa ? armaan olii Jireenya onnee-fayyaa qabu
